Warning: "continue" targeting switch is equivalent to "break". Did you mean to use "continue 2"? in /home/jiipeele/public_html/plugins/system/t3/includes/menu/megamenu.php on line 141
Jutut - Jiipeenetti - kouluikäisille tytöille ja pojille

Jiipeenetti siellä missä tapahtuu

Pitkätähden kosto on opettavainen tarina kohtalon etsinnästä ja ystävyydestä. 

Ennen kuin luet arvostelun, on suositeltavaa että olet lukenut edes yhden sarjan kirjoista, tai katsonut tietoa kirjasarjan hahmoista osoitteesta http://fi.soturikissat.wikia.com/wiki/Kissan_nimet.

Tietoja kirjasta

Kirjailija: Erin Hunter
Kirjan nimi: Pitkätähden kosto
Ilmestymisvuosi: 2017
Suomentaja: Nana Sironen
Kustannusosakeyhtiö: Art House, Helsinki
Sivumäärä: 501

Soturikissat-sarjassa seikkailee kissojen klaanit. Pitkätähden kosto on kuudes kirjasarjan itsenäinen erikoisseikkailu, joka kertoo kissaklaanin johtajan nuoruudestaan. Erin Hunterin fantasiateos 'Pitkätähden kosto' on loistavasti kirjoitettu tarina itsensä etsimisestä. Tarina alkaa, kun Tuuliklaaniin syntyy uusi pentu. Pentu saa nimekseen Pitkäpentu. Klaanin soturit on jaettu Nummijuoksijoihin, jotka saalistavat nummella ja Kaivajiin, jotka kaivavat tunneleita maan alla ja jahtaavat niissä saalista.

Pitkäpennun isä Hiekkaherne haluaa pojastaan kaivajan ja alkaa opettaa tätä jo pentuna. Tämän seurauksena Pitkäpentu loukkaantuu vakavasti ja hänen pesätoverinsa Päästäispentu alkaa ärsyttää häntä kutsumalla häntä Matopennuksi. Pitkäpentu on tällöin 3 kuukautta vanha. Kolme kuukautta myöhemmin Pitkäpennusta tulee oppilas, ja hän saa nimekseen Pitkätassu. Pitkätassun mestari(opettaja soturikissoissa) on nimeltään Aamuraita. Klaanipäällikkö päättää, että Pitkätassusta tuleekin nummijuoksija. Hiekkaherne ei ole tyytyväinen päätökseen.

Varjoklaani hyökkää ja Päästäistassun emo Saniaissiipi kuolee taistelussa. Päästäistassu on raivoissaan ja syyttää Pitkätassua tämän tappamisesta, vaikka Pitkätassu on syytön. Kesä koittaa ja Tuuliklaani saa vieraikseen kulkukissoja. Heidän nimensä ovat Essi, Algernon, Riina, Myyrä ja Varpunen. Varpunen kiinnostuu tunneleista, ja alkaa keskustella niistä Hiekkaherneen kanssa. Hiekkaherne vie Varpusen tunneliin, ja tunneli sortuu. Varpunen selviää elävänä ulos, mutta Hiekkaherne ei. Pitkätassu syyttää Varpusta isänsä tappamisesta. Kun kulkukissat lähtevät, soturinimensä saanut Pitkähäntä lähtee matkalle kostaakseen isänsä kuoleman. Mutta kun totuus paljastuu, kaikki muuttuu.

Pitkäpentu on itsepäinen ja vapautta rakastava kolli. Hän on neuvokas ja hyvä taistelija. Hiekkaherne on Pitkäpennun isä. Hän pitää kaivajan taitoja korkeassa arvossa ja rakastaa pelon tunnetta. Päästäispentu on itsekäs ja teräväkielinen kolli. Hänellä on veli nimeltään Kaarnapentu. Aamuraita on ystävällinen soturinaaras. Hän on reilu ja osaa tarvittaessa olla ankara. Varpunen on itsekäs kolli. Hän on hieman arka.

Pidän Pitkäpennusta koska hän on viisas. Pidän myös Aamuraidasta, koska hän on mukava. 

Kirja on kirjoitettu aika selkeästi. Minun oli helppo saada siitä selvää ja ymmärtää sanoja. Kirjan nimi on kuvaava ja ytimekäs. Luulen että kirjan sanoma on se, että joskus pitää etsiä kaukaa ennenkuin löytää itsensä. Minua jäi kyllä vähän ihmetyttämään, miksei kirjassa kerrottu Pitkähännän ajasta varapäällikkönä. Suosittelen kirjaa niille jotka lukevat fantasiakirjoja ja pitävät kissoista.

Annan kirjalle 4½ tähteä.

petteri kaniini juliste 717x1024Petteri Kaniini on sisukas ja hieman itsepäinen jänis, joka asustaa suuren puun juurakossa kolmossiskojensa ja serkkunsa kanssa. Jänisten naapurissa asuu kaksi hyvin erilaista ihmistä: kiltti, kanien ystävä taiteilija Bea sekä vanha, julma herra Vänskä.

Herra Vänskällä on puutarha täynnä herkullisia vihanneksia ja marjoja, joita Petteri ja muut lähiseudun eläimet himoavat ruokalistalleen. Petterin johdolla jänikset käyvätkin välillä varastamassa herra Vänskän puutarhasta kasviksia, mistä puutarhan omistaja ei tietenkään pidä.

Kanien mukavaksi yllätykseksi herra Vänskä saa sydänkohtauksen ja hänet kiidätetään ambulanssilla sairaalaan. Lähiseudun eläimet valtaavat Petteri Kaniinin innoittamana Vänskän puutarhan ja talon luullen, että se on nyt kokonaan heidän.

Samaan aikaan Lontoossa asuva nuori Tuomas Vänskä saa perinnöstä kertovan kirjeen: tuntematon isosetä on jättänyt hänelle perinnöksi talonsa. Tuomas Vänskä matkustaa kauas maaseudulle, häätää talossa juhlivat eläimet ulos, suursiivoaa talon sekä asentaa järeät sähköaidat estääkseen eläinten pääsyn puutarhaan. Alkaa raju kissa ja hiiri -leikki, jossa Petteri Kaniini sisaruksineen kisaa Tuomas Vänskää vastaan puutarhan herruudesta.

Elokuva yllätti minut vauhdikkuudellaan ja taisteluhenkisyydellään. Siihen nähden, että elokuvan ikärajaksi on asetettu vain K7, on elokuvassa yllättävän paljon tappelua, jossa alakynteen joutuu lähes poikkeuksetta Tuomas Vänskä. Milloin hän saa huomata istuneensa terävään ansarautaan, milloin saaneensa sähköiskuja ovenkahvasta.

Luulin elokuvan kertovan viattomista kaniineista, jotka vain hieman varastelevat vihanneksia Vänskän puutarhasta. Maaseudun rauhasta ei kuitenkaan ole tietoakaan, kun Petteri ystävineen suunnittelee kostoa Tuomas Vänskälle. Petteri onkin olettamaani rämäpäisempi, mikä tietysti tuo lisää vauhtia ja huumoria elokuvaan.

Pidän erityisesti siitä, miten tarinassa on myös henkilöiden välistä romantiikkaa ja toisesta välittämistä. Laskelmoivasta ja millintarkasta Tuomas Vänskästä näkee välillä aivan erilaisen puolen, kun hän on Bean lähellä. Loppujen lopuksi ei olekaan enää kyse puutarhan herruudesta kilpailemisesta, vaan Bean huomiosta, jonka sekä Petteri että Tuomas Vänskä ovat vähällä menettää.

Onnellinen loppuratkaisu on oikeastaan elokuvan paras kohta, jonka jälkeen voi lähteä elokuvateatterista hymy huulillaan. Ilman tätä loppukohtausta olisi elokuva voinut jäädä silkaksi koheltamiseksi hittibiisien soidessa taustalla, mikä on liiankin tuttua monista samantyylisistä animaatioelokuvista.

Annan elokuvalle 4/5 tähteä, koska vaikka vauhtia ja vaarallisia hetkiä tuntuu olevan välillä hieman liikaakin, elokuva pitää silti otteessaan ja on lopulta opettavainen.

Ohjaaja: Will Gluck
Levittäjä: Walt Disney Studios Motion Pictures AB
Kesto: 1 t 35 min
Ikäraja: K7

Pinja Ylhävuori, nuori reportteri

Palmusunnuntaista alkaa hiljainen viikko. Palmusunnuntain raamatunteksteissä Jeesus ratsastaa Jerusalemiin juhlittuna kuninkaana ja auttajana.

Hiljaisen viikon aikana tämä suosio vaihtuu kärsimykseen. Viikon teksteissä muistellaan ehtoollisen asettamista, Jeesuksen vangitsemista ja tuomiota sekä kuolemaa ristillä.

Palmusunnuntain nimi viittaa palmunoksiin, joita ihmiset heittivät Jeesuksen eteen tielle hänen saapuessaan Jerusalemiin. Tähän liittyy tapa koristella kirkkoa palmunoksilla ja muilla lehvillä tai kantaa niitä kulkueissa. Pajunoksat ovat kirkkojen koristelussa pohjoinen vastine palmunlehville.

Palmusunnuntaina on tullut tavaksi pukeutua hassuiksi noidiksi ja kiertää ovilla virpomisvarpujen kanssa esimerkiksi tällaisen tutun lorun kanssa karkkipalkan toivossa:

Virpoi, varpoi, tuoreeks terveeks.
Isännäl, iso vassa
emännäl perä leviä.
Poika tuokoon minijän
tytär hyvän sulhaisen.
siulle vissat, miulle palkka.
Miulle muna kanasestais
maitotilkka lehmäsestäs,
vähä voita vakkasestas
kopeekka kukkarostas.
Luoja sinnuu siunatkoon.

Itseasiassa tässä perinteessä sekoittuu kaksi eri perinnettä. Läntisen Suomen perinne pääsiäisnoidista ja itäinen perinne virpomisesta. Kauniita virpomisvarsia voi ihan hyvillä mielin tehdä ja käydä virpomassa naapureita ja sukulaisia ilman, etttä pukeutuu noidaksi tai muuten hassusti. Läntisen Suomen perinteisiin kuuluu myös pääsiäiskokot, joiden uskottiin valaisevan yötä ja karkoittavan kummituksia.

Pääsiäisen aikaan löydät Jiipeenetistä paljon tekemistä: Pääsiäistekemistä Jiipeenetissä

Kesällä 2019 tapahtuu. Heinäkuussa järjestetään kaikkien aikojen Partaharjun suurleiri. Mukaan kutsutaan niin perheitä, kouluikäisiä kuin nuoriakin. Tulossa todellinen suurtapaus Partaharjulla. Leiriä ovat suunnittelemassa kaikki. Olisiko sinulla hyviä ideoita leirille? Laita viestiä leirin koordinaattorille Maara Kososelle (Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.)

isoiltanuotio 2601 PICT0066 1 1024x768

Nuorten Suurleirin suunnitteluleiri Partaharjulla 23.-25.3.2018

Pisara – Suurleirillä on uutuutena Nuorten leiri. Haluamme valmistella nuorten leiriä yhdessä nuorten kanssa ja siksi kutsumme nuoret mukaan Nuorten suurleirin suunnitteluleirille. Viikonlopun aikana tutustumme leiripaikkoihin ja ideoimme ohjelmaa. Mukana suunnittelussa Maara Kosonen ja Tarja Liljendahl.

Valmisteluleiri on nuorille ilmainen, maksamme myös osallistujien matkakustannukset. Valmisteluleirille mahtuu mukaan 20 nuorta (15 v-). Ilmoittautuminen 9.3.2018 mennessä – tai kunnes leiripaikat täyttyvät.

Tule valmistelemaan Suurleiriä 2019!

Ilmoittaudu tästä

Lisätietoja leiristä http://www.pisaraleiri.fi

askartelu

pelitjaleikit

pyhatjuhlat

moniakulttuureja