HuonoHuonoHuonoHuonoHuono
 

Puukirkon keskikäytävällä seisoo parin metrin välein puisia vaivaisukkoja. Komea Vaivaisukot Kerimäellä -näyttely hiljentää kävijän. Näyttelyyn on koottu liki kolmasosa jäljellä olevista vaivaisukoista.

kerimaen kirkko 1

Kerimäen kirkko on vuonna 1847 valmistunut maailman suurin puukirkko.

 

Pienet ja suuret puunuket kököttävät hiljaa paikoillaan kuka missäkin ympäri Kerimäen maailman suurinta puukirkkoa. Osa niistä on hyvinkin värikkäitä ja osa aivan yksivärisiä. Toisilla niistä on oma koristeellinen koppi katoksineen ja taas toisilla keppi ja puujalka. Kaikkia niitä yhdistää reikä rinnassa. Vaivaisukkojen alkuperäisenä tarkoituksena onkin ollut kerätä varoja kaikkein köyhimpien auttamiseen – ja osa tekee samaa työtä vielä tänäkin päivänä.

Kerimäen kirkkoon vaivaisukkonäyttelyyn on koottu 42 vaivaisukkoa ympäri Suomea, lähinnä Pohjanmaalta. Se on aika paljon, sillä kaiken kaikkiaan vaivaisukkoja on jäljellä 145. Suurin osa ukoista on tehty 1800-luvun alkupuolella, mistä juontaa juurensa ukkojen tekojalat ja kepit. Vaivaisukot nimittäin kuvasivat Suomen sodassa vammautuneita sotainvalideja. Vaivaisukkojen tekoperinne ei ole hävinnyt 2000-luvullakaan minnekään. Uusin vaivaisukko on viime kesänä Rantsilassa paljastettu jättimäinen ukko. Onpa vaivausukkojen joukossa yksi akkakin Soinista. Näyttelyn vanhin vaivaisukko on Hauhon Bartimeus, jonka on arveltu olevan liki 400 vuoden takaa.

 

kerimaen kirkko 3

Kirkon alttarin vieressä ovat Hauhon Bartimeus 1600-luvun lopulta ja ainoa vaivaisakka Soinista vuodelta 1854.

 

Bartimeusta ja monia muita vaivaisukkoja on päässyt nakertamaan ajan hammas. Bartimeuksen värit ovat haalistuneet ja puu on halkeillut sieltä täältä. Osa vaivaisukoista on hävinnyt aikojen saatosta ja osa on rapistunut paikalleen. Vaivaisukkojen onttoon vatsaan kertynyt rahasumma on kiehtonut tietysti aina rosvoja. Tämän vuoksi monia vaivaisukkoja on pahoinpidelty useitakin kertoja ryöstösaaliin toivossa. Vaivaisukkojen ahdinko on yksi syy, miksi vaivaisukot on haluttu koota näyttelyyn Kerimäelle.

Vaivaisukot ovat olleet usein paikallisen käsityömestarin veistämiä ja siksi ainutlaatuisen upeita. Kahta identtistä vaivaisukkoa ei ole. Vaivaisukot ovat maailmanlaajuisessakin mittakaavassa ainutlaatuisia. Suomen lisäksi vain Ruotsissa on muutama vaivaisukko. On hieno tunne kulkea vaivaisukkojen joukossa ja tarkastella jokaista ukkoa kuin taideteosta. Rooman Colosseum tai Pariisin Eiffel-torni eivät vedä vertoja suomalaisille vaivaisukoille. Jos siis haluat nähdä palan historiasta, jota miljoonat turistit eivät ole tallentaneet filminauhoille, niin vieraile Kerimäen vaivaisukkonäyttelyssä.

 

kerimaen kirkko 2

Kerimäen kirkoon olisi hyvin mahtunut esimerkiksi Ruotsin Madeleinen häiden vieraat ja paikkoja olisi jäänyt jäljelle vielä 2500.

 

Parempaa paikkaa näyttelylle saa kyllä hakea. Kerimäen kirkko on valtavan suuri ja koristeellinen. Kirkkosali on maalattu valkoiseksi ja harmaansinertäväksi ja useat ikkunat tuovat kirkkoon paljon valoa. Kirkon 1900-luvun alkupuolelta peräisin olevat kynttiläkruunutkin ovat hienoja. Niihin on sommiteltu erivärisistä lasinpaloista kukkia.

Kirkossa on parvia peräti kahdessa kerroksessa. Sillä selittyykin se, että kirkkoon mahtuu istumaan 3000 henkeä yhtä aikaa. Esimerkiksi Helsingin tuomiokirkkoon mahtuu vain 1300 ihmistä. Suuri koko juontaa juurensa tarinan mukaan 1800-luvulla eläneen kirkkoherran käsitykseen. Hänen mielestään kirkkoon piti mahtua kerralla puoli pitäjää. Siksi kirkosta tuli näin suurikokoinen.

 

kerimaen kirkko 4

Yksi näyttelyn vaivaisukoista on Pöytyän ukko 1800-luvulta.

 

Jos kesälomamatkasi suuntautuu Savonlinnan seudulle, suosittelen lämpimästi tutustumaan Kerimäen kirkkoon ja kirkon vaivaisukkonäyttelyyn. Näyttely on avoinna joka päivä 31.8. asti.

 

Kuvat: Tarmo Ylhävuori