Koli on innoittanut Jean Sibeliusta säveltämään, Eero Järnefeltiä maalaamaan tauluja ja Juhani Ahoa kirjoittamaan. Edelleenkin Koli on luonnossa liikkujien, vaeltajien ja muiden matkailijoiden rakastama kohde.

koli 1

"Hurraa! Koli valloitettu!" Paha-Kolin laella, josta avautuu huikea, avara näkymä Pieliselle. Koli valloitti valtaajansa. 

 

Koli lumosi myös nuoren "monitoimiretkeilijän". Hän löysi sieltä paljon mielenkiintoista ja hauskaa tekemistä, näkemistä ja kuulemista koko pitkäksi kesäpäiväksi. Aivan kaikkea retkisuunnitelmaamme kuuluvaa emme ennättäneet toteuttaa, sillä päivä oli siihen liian lyhyt aika. Ehkä ensi kesänä.

Nykyisin Kolilta löytyy tekemistä ja kokemista kaikenikäisille. Lapset, perheet ja liikuntarajoitteiset on huomioitu Kolin retkeilypalvelujen kehittämistyössä ja se näkyy kansallispuiston palvelutarjonnassa.

 

koli 2

koli 3

Kansallismaiseman tarkastelua lumoutuneena yli 250 metrin korkeudella Pielisen pinnasta. Mikäpä olisi ihanampaa kuin lekotella kesäpäivän auringossa luonnon äänimaisemaa kuunnellen?

 

koli 4

koli 5

Reilun kilometrin patikoinnin jälkeen monitoimiretkeilijä saapuu Mäkränaholle. Se on vanha asuinpaikka. Rakennuksista on enää jäljellä kunnostettu lato. Aho on ollut ennen viljeltyä niittyä, josta heinät on korjattu karjalle käsin niittämällä. Niittämisperinnettä jatketaan yhä talkoovoimin, sillä halutaan säilyttää luonnon kasvien ja hyönteisten elinpiirit ennallaan. Niinpä aholla onkin paljon erilaisia luonnonkukkia ja hyönteisiä, joihin täällä voi helposti tutustua.

 

koli 6

Monitoimiretkeilijä nauhoittaa matkapuhelimellaan heinäsirkkojen konserttia, joka on keskipäivällä liki taukoamatonta.

 

koli 7

Kultasiipi ahon laitamilla. Kukkaloiston seasta löytyy myös harvinaisia perhos- ja hyönteislajeja.

 

koli 8

Kimalaiskuoriainen ahon ruusuruohon kukinnossa.

 

koli 9

koli 10

Monitoimiretkeilijällä on aimo annos seikkailunhalua, mikä tulee tietenkin ottaa luontoretkillä huomioon.

 

koli 11

Ahoretken jälkeen retkeilijää kutsui uimaranta. Vesielämyksiin Kolilla on loistavat mahdollisuudet. Kolin satamasta löytyy myös vauhdikkaita vesielämyksiä, muun muassa vesitrampolointia ja -pyöräilyä. Vesitrampoliinin alla on 3,5 m vettä, joten hyvä uimataito on edellytys tämän elämyksen kokemiseen. Myös melontaopastusta kanooteilla on tarjolla.

 

koli 12

Vesileikkien jälkeen yllätti nälkä, joten siirryimme Likolahden nuotiopaikalle valmistamaan ateriaa. Vaahtokarkki kypsyy jälkiruoaksi nuotiolla.

 

koli 13

Nuotiopaikan vieressä on toinen hyvä uimaranta, jossa uimisen riemu jatkui. Samalla laskimme vesille kaarnalaivan, joka lähti seilaamaan Pielisen aalloille vieden mukanaan kivan viestin laivan löytäjälle.

 

koli 14

Maisemahissillä nousimme taas Ylä-Kolille ja kävimme ostoksilla luontokeskus Ukossa. Samalla näimme erikoiseen näyttelyyn valmistettuja taideteoksia.

 

koli 15

koli 16

Monenlaisten matkamuistojen joukosta löytyi muun muassa lohi, jota monitoimiretkeilijä tuijottaa silmiin. Luontokeskus Ukon käytävällä seisoo "luontopeikko".

 

koli 17

Musisointia Ylä-Kolin pihalla.

 

koli 18

Monitoimiretkeilijän eräs harrastus on ratsastus. Siksi hän halusi tutustua Paimentuvan tarjoamiin ratsastuspalveluihin. Ne löytyivät pienen matkan päästä Jerontien varrelta.

 

koli 19

Paimentuvan islanninhevosia ratsastajineen palaamassa maastoratsastusretkeltä.

 

koli 20

Mattilan tilan hakamailla käyskentelevät suomalaiset lampaat, joita eläimistä pitävä monitoimiretkeilijä tahtoi päästä katsomaan. Samalla tuli tutuksi pihapiirissä tepastellut kukko kanalauman kera.

 

koli 21

Päivän päätteeksi istahdimme hetkeksi Hiljaisuuden temppeliin juttelemaan ja kuulemaan luonnon ääniä ja hiljaisuutta – luonnon äänimaisemaa.

 

Mitä jäi kokematta?

koli 22

Monitoimiretkeilijä olisi halunnut luolaseikkailuun. Kolilta löytyy 33 m pitkä Z-kirjaimen muotoinen luola, jonka kattona on kalliohalkeamaan kiilautuneet kivilohkareet.

 

koli 23

Myös korkea Räsävaaran näkötorni oli suunnitelmissa? Se on yksi Kolin kansallispuistoalueen
parhaista näköalapaikoista.

 

koli 24

Näkymä Räsävaaran näkötornista Kolin suuntaan.

 

Myös vesipyöräily ja kanoottimelonta olisivat kiinnostaneet, mutta ilta oli jo saapunut ja kotimatka vielä edessä.

 

Kolin kansallispuistoon lapsen ehdoilla

Luonnossa liikkuminen ja retkeily ovat edullisia ja perhettä yhdistäviä harrastusmuotoja. Lasten kanssa liikuttaessa retken suunnittelu yhdessä ja toteutus lasten ehdoilla on tärkeää. Näin luodaan myönteisiä kokemuksia ja saadaan lapset jaksamaan paremmin. Jos on tylsää, yllättää väsymys jo alkumatkasta.

Muutamia vinkkejä perheen yhteiselle Koli-retkelle:

  • Tutustu kohteeseen osoitteessa luontoon.fi/koli. Näin saat listan tarjonnasta, jota esittelet lapsille.
  • Suunnitelkaa etapit ja retkiohjelma lasten ehdoilla.
  • Aikaa tulee varata riittävästi, lasten kunto ja retkeilytaidot huomioiden.
  • Havainnot, seikkailu ja leikit ovat tärkeitä ja vievät runsaasti aikaa.
  • Älä pidä kiirettä!
  • Oikea kohteiden mukainen varustus. Hyvät jalkineet maastoon, sadeasut, retkieväät ja runsaasti juotavaa.
  • Pieni ensiapupakkaus ja hyönteiskarkote.
  • Tärkeintä on rauhallinen yhdessäolo luonnossa, ei päämäärät. Retkeilytaidoissa edetään pienin askelin.
  • Yhteiset muistot säilyvät!

 

Kuvat: Pauli Kirkinen

Vietän kesälomaani lammaspaimenena Suomen itärajan tuntumassa Tohmajärvellä Jouhkolan Hovissa. Perheemme vuokrasi paikkakunnalta mökin ja sen vuokraan kuului lammaskatras.

lampaiden paimennus 1

Paimentamaani laumaan kuuluu kahdeksan lammasta: kolme uuhta ja viisi karitsaa.

 

Kello on jo kahdeksan aamulla, kun kävelen aitausta kohti. Missään ei näy ristin sielua. Vain käen kukkuminen kuuluu. Herkkupurkin rapina saa kuitenkin aikaan liikettä pihlajapuskassa.

Lehtien takaa kurkistaa nenä. Pian esiin kömpii lammas. Kohta puskasta ilmestyy toinenkin pää ja kohta päitä on kaikkiaan kahdeksan kappaletta.

Kolme uuhea lähtee uteliaina katsomaan, mistä herkkupurkin kolina kuului. Perässä viipottaa viisi karitsaa. Karitsat ovat syntyneet viime keväänä tai kevättalvella, mutta ovat ehtineet jo reiluun parinkymmenen kilon painoon.

 

lampaiden paimennus 2

Karitsat hurmaavat ulkonäöllään kaupunkilaisen. Lampaat ovat kuitenkin pohjimmiltaan tuotantoeläimiä ja siitä kielivät korvalaput.

 

Lampaiden keskellä mieli lepää. Maalaisesta loman vietto lampaita hoitaen voi kuulostaa kummalliselta. Kuka haluaisi viettää viikon kesälomastaan lampaita rapsutellen? Kaupunkilaiselle lampaiden hoito on kuitenkin arjesta poikkeavaa rentoutumista.

Lammasaitaukseen ei kuulu liikenteen melu, ei toisten ihmisten äänet tai musiikin jytke. Ainoat äänet kuuluvat luonnosta. Hiljaisuus on sitä, mitä kaupunkilainen kaipaa arjen vastapainoksi.

 

lampaiden paimennus 3

Lampaiden hoitoon kuului esimerkiksi vedenkanto läheisestä järvestä ämpäreillä.

 

On lampaiden ruokinnan aika. Niityllä riittää lampaille syötävää varmasti kuukausiksi, mutta lisäksi tarjoillaan rehua. Karitsat saavat rehua aamuin illoin ja aikuiset lampaat kerran viikossa.

Lisäksi vesikupin vesi on vaihdettava kerran päivässä järvivedellä. Työhön menee puolisen tuntia päivässä. Lampaiden hoidon ohella ehtii siis myös hyvin lomailemaan.

Lammas hamuaa kädestäni jyviä. Karheat huulet koskettavat kättäni. Säpsähdän tahtomattani. Lammaskin pelästyy ja perääntyy pari askelta. Saan kuitenkin houkuteltua sen takaisin luokseni.

 

lampaiden paimennus 4

Karitsa nuolee suolakiveä. Kivestä lampaat saavat tarvitsemaansa natriumia.

 

Jouhkolan Hovin lampaat eivät ole useimmille tuttuja suomenlampaita, vaan Oxford Down -rotuisia lampaita. Hellyttävännäköiset lampaat ovat kuin vessapaperipaketin kyljessä olevia mainoslampaita. Lampailla kasvaa suomenlampaista eroten karvaa jopa naamassa pulisonkeina.

Jouhkolassa lampaat ovat tänä kesänä ensimmäistä kertaa lomalaisten hoidettavina. Lampaat ovat tulleet Jouhkolaan Sirolan tilalta, järven toiselta puolelta. Siellä lammaskatras on jopa kolmesataapäinen. Jouhkolan niityillä pomppiminen on siis lomailijoiden lisäksi lomaa myös lampaille.

Jouhkolan lampaat eivät ole tottuneet rapsutteluun. Aikuiset uuhet tulevat kyllä luokse, mutta ne eivät anna rapsuttaa kuin pään alueelta. Karitsat sen sijaan pitävät puolen metrin turvaraon ihmisiin. Ne ovat uteliaita, mutta pelko pitää ne kaukana ihmisistä.

 

lampaiden paimennus 5

Lampaita sai houkuteltua luokse viljaherkuilla. Karitsat pitivät ihmiseen kuitenkin puolen metrin turvavälin.

 

Suurissa laumoissa eläessään ne eivät välttämättä ole juuri saaneet rapsutuksia ihmisiltä. Toki poikkeuksiakin löytyy lampaiden kotitilalta. Siellä pässinpoikanen tuppaantuu kiinni aitaan ja suorastaan vaatii rapsutuksia. Se ei tunnu saavan rapsutuksista tarpeekseen.

Ajatus lampaiden hoidon ja lomanvieton yhdistämisestä ei ole mitenkään ainutlaatuinen. Metsähallitus rekrytoi moneen luontokohteeseen vuosittain paimenia. Metsähallituksen paimeneksi pääsemiseksi on pitkä jono. Paimenten paikat on viime vuosina jouduttu arpomaan, sillä paikkoja on huomattavasti vähemmän kuin hakijoita.

Metsähallituksen ja Jouhkolan lampaat tekevät kuitenkin pohjimmiltaan samaa työtä, eli hoitavat maisemaa. Lampaat harventavat niittyjen kasvustoa siten, että harvinaisemmat kukatkin pääsevät alueella kukoistukseen.

 

Kuvat: Tarmo Ylhävuori

Lähelle asumuksia ripustetut pesäpöntöt vaativat puhdistusta vuosittain ja kauempana metsässä olevat kahden vuoden välein. Linnunpönttöihin pesiytyy helposti lintukirppuja, jotka voivat päästä leviämään myös asuntoihin.

Erityisesti on pidettävä huolta rakennusten päätyjen, pyykinkuivaus- paikan ja mattojen tamppaustelineen lähellä olevista pöntöistä.

linnunponton puhdistus 2 


Linnut käyttävät talvella pesäpönttöjä suojapaikkoinaan. Näin sisälle kertyy myös ulosteita ja tämän seurauksena siellä on monenlaisia loisia, syöpäläisiä ja taudinaiheuttajia, jotka ovat vaaraksi myös pesiville linnuille. Joskus pöllöt käyttävät pönttöä "pakastimenaan" ja sisältä voi löytyä metsämyyrän ja -hiiren raatoja. Myös lintuja menehtyy pönttöihin kovilla pakkasilla.

 

Milloin?

Hyvä aika puhdistaa pesäpöntöt on myöhäinen syksy, kun ensimmäiset pakkaset ovat jo tuhonneet ainakin osan pesäloisista. Puhdistuksen ja kunnostuksen voi suorittaa myös kevättalvella ennen lintujen pesäpuuhien alkamista. Hyvä aika tähän työhön on helmi-huhtikuu.

 

Miten?

Varustaudu puhdistuspuuhaan suojakäsinein. Hyvä varuste on myös yksinkertainen hengityssuojain. Ellei käytössäsi ole hengityssuojainta, varo hengittämästä pölyävän pesämateriaalin pölyä. Tee puhdistustyön niin, että tuuli vie pölyn itsestä poispäin eli asetu tuulen yläpuolelle.

Jos pönttö on hyväkuntoinen ja sen kiinnitys kunnossa, voit tehdä puhdistuksen irrottamatta pönttöä alustastaan. Jos pönttöön on tehty irrotettava pohja tai katto, työ on helpompaa. Poista pesäainekset pienellä puutarhalapiolla ja pudota maahan. Kaavi lapion syrjällä myös seinämiin kiinni tarttuneet ainekset ja kopauta muutaman kerran lapiolla pöntön ulkoseiniä. Näin loputkin muruset varisevat maahaan.

Jos pönttö on huonokuntoinen, vaihda se uuteen. Tee kuntotarkastus, jossa tarkistat suuaukon, kiinnityksen ja pohjan kunnon. Mikäli tikat tai oravat ovat suurentaneet pesäpöntön suuaukkoa, kiinnitä päälle metallinen suuaukon suoja. (Sen voi valmistaa esim. juomatölkistä tai pehmeästä alumiinipellistä kourutalttaa käyttäen.)

Myös pöntön kiinnikkeiden tulee olla tukevat ja kunnossa. Vaihda tarvittaessa kiinnitysnaru (muoviköysi 6 mm paksu). Mikäli pönttö on puussa, mitoita uusi naru hieman entistä pitemmäksi, sillä puu kasvaa paksuutta. Huolehdi siitä, että naru ei tule liian tiukalle. Kiinnityksen tulee olla tukeva mutta ei tiukka. Pöntön tulee roikkua tukevasti kohtisuorassa asennossa.

Lopuksi tarkista avattavan pohjan lukitus.

Maahan pudotetut pesäainekset haudataan maahan. Paras tapa hävittämiseen olisi polttaminen, mutta siihen ei aina ole mahdollisuutta. Puhdista työvälineet ja asusteet huolellisesti.

 

linnunponton puhdistus 3

Varustaudu huolellisesti pesäpönttöjen kunnostus- ja puhdistuspuuhiin. Suojakäsineet ja hengityssuojain on oiva varustus tätä likaista ja pölyistä työtä tekevälle. Metallinen puutarhalapio ja pihdit ovat tarpeen pöntön kunnostamisessa. Varaa myös suuaukon suojalevy ja sen kiinnitystarvikkeet sekä yli 5 mm vahvuista muovinarua ripustuksen uusimista varten.

 

linnunponton puhdistus 4

Kourutaltalla saa alumiinilevyyn reiän. Kiinnitysreiät voi lävistää tukevalla naulalla. Juomatölkistäkin saa valmistettua suuaukon suojalevyn. Tämä pelti on ohutta ja sitä voi leikata jopa saksilla.

 

Kuvat: Pauli Kirkinen

Alakategoriat

Asiaa lemmikeistä

Puput, kissat, gerbiilit ja kaikki muutkin mukavat karvaiset ja vähemmän karvaiset otukset. Miten niitä hoidetaan? Miksi ne on vaan niin kivoja? Mitä olet oppinut lemmikiltäsi? Entä lemmikkisi sinulta? Keksi itse lisää jutun aiheita...

Kirjoita juttu omasta lemmikistäsi ja ota kuva tai piirrä lemmikkisi. Lähetä juttu ja mahdollinen kuva tai piirros sekä oma nimesi sähköpostilla osoitteseen: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen..

askartelu

pelitjaleikit

pyhatjuhlat

moniakulttuureja