Talvi oli tulossa, kylmä tie näkyi edessäni. Ajattelin jo mielessäni, että kohta olisin lämpimässä savupirtissäni, kunnes vähän aikaa käveltyäni näin pienen tornin häämöttävän kaukana edessäni.

- Auttakaa! Tarvitsen apua! huusin ja lähdin juoksemaan tornia kohden.

Se oli linnaleiri, olin siitä aivan varma. Juuri kuin olin pääsemässä sisään, kuulin äänen sanovan:

- Kuka olet, ja mitä teet täällä?

- Tarvitsen apua, tulen savupirtistäni, Rautalammelta. Teen mitä vaan selviytyäkseni, vastasin niin nopeasti kuin pystyin, koska en todellakaan halunnut kuolla juuri, kun oma kotikin meni.

- En usko, että olisit uhkaksi, tule sisään, avaan portin, sanoi sotilas ylhäältä tornista.

Portit avautuivat ja menin sisälle. Näin paljon talonpoikia, hevosia, lehmiä, lampaita ja myös vähän viljaa ihmisillä. Ihmettelin, miksi kaikki ihmiset olivat niin huonokuntoisia vaikka asuivatkin linnaleirissä. No, joka tapauksessa olisi hyvä ajatella omaa tulevaisuuttaan. Täällä ei hyvää tulevaisuutta voisi kuvitellakaan.

- Herätys! On aamu, huusi sotilas ja heitti päälleni kylmää vettä.

Mutta mitä minun pitäisisi edes tehdä?

Ihmettelin, nousin ja sanoin:

- Eihän minulla ole täällä, eikä missään muuallakaan mitään.

- Saat päättää, joko kuolet nyt tai kuolet, kun olet vanhaksi palvellut kuningasta.

- Valitsen sen toisen eli mieluummin vanhana kuin nyt...

- Eli sen... Harmillista... pam!

- Herätys!... Martta, on valmistauduttava kouluun lähtöön.

- Joo, joo iskä, väsyttää, laita kahvii.

Huh-huh! Olipa jännittävä uni! No, pitänee varmaan mennä alakertaan ja kouluun.

askartelu

pelitjaleikit

pyhatjuhlat

moniakulttuureja