ovi aukeaaa,
veitsi heilahtaaa,
kurkku katkeaaa,
kuuluuu kiljaisu:
ÄITI, TEEN KURKKUVOILEIPÄÄ!
Kaupassa oli kova ruuhka. Ruuhkassa oli neljä muuta juustoa. Juustot olivat sukua toisilleen.
Tämän tarinan opetus on, että ruuhkissa on aina sukulaisia.
- Matkallani tänne näin puussa pienen, pörröisen eläimen, jolla oli pitkä pörröinen häntä ja joka söi käpyä. Tiedätkö, mikä eläin se oli?
- No, normaalisti veikkaisin oravaa, mutta koska kysyjä on pappi, vastaus on luultavasti Jeesus!
Ruotsalainen sanoi, että heillä pitää pitää kahvikupista kiinni.
No, norjalainen sanoi, että penkit on muttereilla kiinni.
Suomalainen sanoi, että maalikin pitää kiinnittää muttereilla.
Ville, mainitsepa kolme kuuluisaa B:llä alkavaa suurmiestä, pyysi opettaja.
Ballack, Beckenbauer ja Beckham, vastasi Ville epäröimättä.
Ai jaa, mutta eikö esimerkiksi Brahms, Beethoven tai Brecht tullut mieleesi? jatkoi opettaja.
Minä en tunne vaihtopelaajia niin hyvin, vastasi jalkapalloilija Ville.
Mieheni on niin onnettoman hajamielinen, valitti professorin vaimo. – Tänäkin aamuna hän suuteli aamupuuroaan ja pöyhi lusikalla hiuksiani.
Yhdellä eurolla suklaakohvehtisekoitusta, pyysi asiakas herkkukaupassa.
Tässä sinulle kaksi kohvehtia, sekoituksen voit hoitaa ihan itse, sanoi puolestaan myyjä.
Pyydättekö todella 2,50 euroa tuosta leivästä? Todella kallista! Saan samanlaisen leipomosta 1,20 eurolla, päivitteli asiakas kaupan tiskillä.
No, miksi ette sitten osta sitä leipomosta? vastasi kauppias.
Ne olivat loppuneet.
No, kyllä minäkin voin tarjota niitä 1,20 eurolla, kunhan ne ensin on loppuunmyyty, lupasi kauppias.
Oletteko saanut takaisin takkinne, joka varastettiin, herra pastori?
kysyi huolestunut seurakuntalainen.
Osittain kyllä. Viime sunnuntaina oli pari nappia kolehtihaavissa.