Alla olevat ohjeet ovat jatkoa JiipeenettiExpress 2013 -lehdessä julkaistulle Videoita, kuvia ja ääntä saksimaan -jutulle.

Kuvat avautuvat klikkaamalla isommassa koossa.

 

YouTube Video Editor

 

youtube 1

Lopullinen video koostuu editorin aikajanalle tuoduista videoklipeistä, kuvista, musiikista, siirtymistä ja teksteistä.

 

youtube 2

Videonhallintaohjelmalla pystytään säätämään videon kirkkautta ja värejä, poistamaan kameran heilunta sekä lisäämään ulkoasua muokkaavia suodattimia.

 

Avidemux

 

avidemux 1

Editoitaessa videoon merkitään alku- (A) ja päätöskehys (B). Valinnan ulkopuolinen osuus leikataan pois. Append-toiminnolla videoklippejä voidaan yhdistää toisiinsa.

 

Windows Movie Maker

 

windows movie maker 1

Editointinäkymään tuodaan videot ja kuvat omalta koneelta.

 

windows movie maker 2

Ulkopuolisen musiikkitiedoston osalta määritetään alkamis- ja päättymiskohdat sekä haluttaessa häivtysten käyttö.

 

windows movie maker 3

Tekstityökalulla voidaan lisätä videoon vaikkapa lopputekstit.

 

windows movie maker 4

Videoiden leikkaus onnistuu myös Movie Makerissa.

 

Pixlr

 

pixlr 1

Pixlriin on kolme eri käyttötapaa: Pixlr editor (Advanced = Kehittynyt), Pixlr express (Efficient = Tehokas) ja Pixlr-o-matic (Playful = Leikkisä).

 

pixlr 2

Ensiksi valitaan, luodaanko uusi kuva vai muokataanko olemassa olevaa kuvaa.

 

pixlr 3

Perinteistä Windows-ohjelmaa muistuttavan Editor-moodin työkaluvalikoima kattaa monilta osin esimerkiksi Photoshop-ohjelman ominaisuudet.

 

pixlr 4

Helppokäyttöisellä Express-moodilla hoituvat perustoimenpiteet nopeasti ja ilman sen erityisempää kuvankäsittelyosaamista.

 

pixlr 5

Pixlr-o-matic-moodi tarjoaa vain rajatun valikoiman efektejä kuvien ulkoasun muokkaamiseen.

 

GIMP

 

gimp 1

GIMPin työskentelynäkymä koostuu työkalupakista, piirtoalueesta ja muun muassa tasot sisältävästä valintaikkunasta. Kuvan muodostavat erilliset elementit kannattaa säilyttää omina tasoinaan. Syytä on siis tallentaa tehty kuva netissä jaettavan JPEG- tai PNG-kuvan lisäksi myös tasot säilyttävänä XCF-tiedostona siltä varalta, että kuvaan halutaan myöhemmin tehdä muutoksia.

 

Audacity

 

audacity 1

Ohjelmaan tuotu steremuotoinen äänite näkyy ohjelmassa kahtena kanavana, oikeana ja vasempana. Tietokoneen mikrofonin kautta äänittäminen onnistuu yhdellä napin painalluksella.

 

mulla valahti ettaKysy lisää kommentointilomakkeen kautta. Kerro myös omat vinkkisi, juttua täydennetään niiden mukaan! Myös valmiit tuotoksesi voit totta kai lähettää julkaistavaksi Jiipeenetissä!

Ylikonstaapeli Marko Forss on sosiaalisessa mediassa tunnettu nettipoliisi. Hänet tunnetaankin netissä parhaiten nimellä "Fobba".

MarkoForss4 Katja Almgren

Nettipoliisi toimii näkyvästi sosiaalisessa mediassa, kuten Facebookissa ja IRC-galleriassa. Se on suurilta osin ennaltaehkäisevää työtä.

"Puutumme akuutisti esimerkiksi kiusaamistapauksiin ja erilaisiin häiriöihin sosiaalisessa mediassa. Netin seksuaalirikokset ovat myös osa rikoksia, joissa tarjoamme alemman ilmoituskynnyksen lapsille ja miksei aikuisillekin," kertoo Marko Forss.

Hänen mukaansa sosiaalisessa mediassa tyypillisimpiä rikoksia ovat kunnianloukkaus, laiton uhkaus ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Muuten netissä erittäin yleisiä ovat esimerkiksi erityyppiset petokset.

Nettipoliisin työ ei eroa normaalin poliisin toiminnasta paljon, mutta "pelikenttä" asettaa omia erityishaasteita.

"Nettipoliisin työ on hieman kuin partiointia kentällä, mutta pelikenttä vaan on sosiaalinen media," sanoo Marko Forss. "Haastavinta on jatkuva muutos ja laaja työnkuva. Täytyy olla erityisosaamista usealta poliisin toimialalta ja soveltaa vielä kyseisiä oppeja sosiaaliseen mediaan, josta on hyvin vähän valmista tietoa."

Marko Forss kiinnostui nettipoliisin urasta tutkiessaan alle 18-vuotiaiden tekemiä rikoksia 2007.

"IRC-galleria näyttäytyi rikosilmoituksissa tuolloin melko usein," Marko Forss kertoo. "Idea lähti hetken mielijohteesta ja on kehittynyt jatkuvasti matkan varrella. Voidaan siis puhua, että tämä oli vähän vahingon kautta aloitettu duuni."

Työssä on hyvät sekä huonot puolensa.

"En pidä jatkuvasta kiireestä. Olisi kiva keskittyä johonkin tiettyyn asiaan tai projektiin tarkemmin, mutta viestitulva ei anna mahdollisuuksia tähän," sanoo Fobba.

Lapsilta ja nuorilta tuleekin yhteydenottoja kaikesta maan ja taivaan väliltä, joten Marko Forssin on vaikea sanoa, mikä olisi niiden yleisin aihe.

Mutta mikä työssä on parasta?

"Parasta on asiakkailta saatu palaute ja tunne siitä, että on oikeasti saanut antaa jotain merkittävää apua henkilölle."

 

Nettipoliisin yhteystiedot osoitteessa www.poliisi.fi/nettipoliisi

Kuva: Katja Almgren

Vuoden 2012 alusta alkaen elokuvilla, televisio-ohjelmilla ja digitaalisilla peleillä on yhtenäiset ikärajat.

Uudet ikärajat ovat kaikille sallittu, 7, 12, 16 ja 18. Ikärajojen lisäksi ohjelmiin ja peleihin merkitään myös kuvasymboli, joka kertoo millaisen sisällön perusteella ikäraja on annettu. Lapsen kehitykselle haitallisiksi voidaan arvioida elokuvan, tv-ohjelman tai pelin sisältämä väkivalta, seksi, ahdistavuus tai päihteiden käyttö. Ikärajat ovat sitovia, eli niitä täytyy noudattaa. Vanhemman seurassa elokuvaa, tv-ohjelmaa tai peliä saa kuitenkin katsoa tai pelata kolme vuotta ikärajaa nuorempi lapsi. Tämä jousto ei koskaan koske 18-ikärajalla luokiteltuja ohjelmia tai pelejä. Niiden luovuttaminen alaikäisille on rikos.

Esimerkiksi väkivaltaa arvioitaessa huomioidaan etenkin esitystavan realistisuus, yksityiskohtaisuus ja ihannoivuus. 7-vuotiaille sallituissa ohjelmissa väkivallan tulee olla lievää, vähäistä tai epärealistista, kuten vaikkapa animaatioiden kohellusväkivalta. 12-vuotiaille sallituissa ohjelmissa voi olla niin sanottua toimintaväkivaltaa, jos se on kuitenkin esitetty epärealistisena tai kohdistuu selkeän kuvitteellisiin hahmoihin. Tyypillisiä 12-vuotiaille sallittuja elokuvia ovat erilaiset fantasiaseikkailut, kuten Harry Potter tai Spider-Man.

On hyvä muistaa, että ikärajat eivät kerro elokuvien, televisio-ohjelmien tai pelien sopivuudesta tietynikäiselle. Esimerkiksi aikuisille tarkoitettu draamaelokuva tai teknisesti pikkulapselle aivan liian haastava peli voivat siis molemmat saada ikärajakseen kaikille sallittu, vaikka ne eivät olisikaan lapsille suunnattuja.

Nykyisin myös perusteltu katsojapalaute voi johtaa ikärajan uudelleenarviointiin, kun ennen tällainen valitusoikeus oli vain elokuvaalan edustajilla. Hyvä esimerkki tästä on kotimainen Varasto-elokuva, jonka ikärajaa nostettiin seitsemästä kahteentoista nimenomaan katsojilta tulleen runsaan palautteen takia. Palautteen antamiselle ei ole ikärajaa, eli myös lapsikatsoja voi kommentoida ikärajan oikeellisuutta osoitteessa www.ikärajat.fi. Pelien osalta Suomessa hyväksytään edelleen myös yleiseurooppalaiset PEGI-merkinnät. Pelien ikärajoihin liittyvää palautetta voi antaa osoitteessa www.pegi.info.

 

Psykologi Hanna Happo toimii tarkastajana Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus MEKU:ssa

fi-sallittu  fi-7  fi-12 fi-16  fi-18 
 Sallittu kaikenikäisille  Sallittu yli 7-vuotiaille  Sallittu yli 12-vuotiaille  Sallittu yli 16-vuotiaille  Sallittu yli 18-vuotiaille
fi-vakivalta fi-seksi fi-ahdistus fi-paihteet
Sisältää
väkivaltaa
Sisältää
seksiä
Voi aiheuttaa
ahdistusta
Sisältää päihteiden
käyttöä

Lisää tietoa ikärajoista ja turvallisesta mediankäytöstä:

 

mina ja mediaEi ole päivää ilman median vaikutusta. Törmäämme mediaan joka paikassa: radiossa, televisiossa, bussipysäkillä ja jopa koulunpenkillä. Mainoksia tulvii sisään ovista ja ikkunoista ja oma mielipide muokkautuu joka hetki, halusimme sitä tai emme. Nykypäivän tilanne on ristiriitainen: olemmeko todella sitä mieltä mitä olemme, vai olemmeko täysin mainosten uhreja? Media ja elottomat koneet nousevat yhä suurempiin rooleihin nykyihmisen elämässä. Olemme joka hetki tavoitettavissa, mutta emme mikään hetki täysin läsnä.

Tavallisen, jatkuvan, loppumattoman arkipäivämedian rinnalle on viimeisen kymmenen vuoden aikana noussut uusi ihmismielentuhoaja: sosiaalinen media. Jos ei ennen viettänyt jokaista vapaahetkeään television, radion tai puhelimen äärellä, on nyt suistunut tietokoneen syövereihin: yhteisöpalvelut piirittävät meitä joka puolelta. Sosiaalinen paine ja yhteyden menettäminen ajaa meidät virtuaaliseen maailmaan, joka ei todellisuudessa tuota yhtään onnellisuutta.

Facebookista on tullut merkittävä osa nykynuoren elämää: siellä ilmoitetaan tulevat tapahtumat, siviilisäädyn muutokset sekä terveiset lomamatkalta. Päivänkään naamakirja-hetken väliin jääminen stressaa enemmän kuin umpisuolileikkaus. Suomalaisista Facebookiin kuulumattomien joukko on auttamattomasti vähemmistö. Internetiä käyttämättömät nuoret ovat laskettavissa kahden käden sormilla.

Uuden ihmisen tapaaminen on nykyään myös helpompaa kuin koskaan. Internetin tuhannet ja taas tuhannet keskustelufoorumit tarjoavat mahdollisuuden solmia uusia ihmissuhteita sukupuolen, iän tai hiustenvärin perusteella. Esimerkiksi Facebook-profiilista selviää nopeasti muun muassa opiskelupaikka, harrastukset ja lempikirjailija.

Menneet ovat ne ajat, kun esikuvana olivat idolit rock-bändeistä ja menestysleffoista. Nykyään elämiemme teitä viitoittavat erilaiset bloggarit: tavalliset ihmiset, joiden elämiä seuraamme yhtä tiiviisti kuin päivitämme omiamme. Kaikki elämän sisältö täytyy kietoa tietokoneen näytön ympäri. Vaikka nykypäivänä korostetaan oman itsensä löytämistä, rentoutumista ja rauhoittumista, virtuaalinen elämä poraa syvemmälle sieluumme kuin itsekään pääsemme.

Milloin koittaa aika, kun emme aamulla nouse kouluun, töihin tai harrastuksiin? Kaikki automatisoituu, myös ihmisten aivotoiminta. Elämän tärkein ihmissuhde muodostuu ihmisen ja tietokoneen välille. Mitä on tehtävissä tämän kauhukuvan estämiseksi? Onko mitään?

 

Jiipeenetin nuorten reporttereiden mietteitä mediasta voit lukea JiipeenettiExpress-medianumerosta.

askartelu

pelitjaleikit

pyhatjuhlat

moniakulttuureja