Bittipelijuttuja

Toisiko pukki pelejä?

Joulun 2013 suosikkipelit

Joulu on aikaa jolloin uusia pelejä hankitaan ja niitä on myös mahdollista pyytää lahjaksi. Monet vanhemmat tuskailevat pelien suhteen, kun eivät tiedä mikä olisi hyvä ja mikä huono peli.

Tässä pieni kooste muutamasta tämän joulun suosikkipelistä, jotka varmaankin ovat suosittuja myös joulun jälkeen

Kaabokintuk Tukintolvana, tason 22 hobitti Guardian Eldarin serveriltä kertoo seikkailustaan Keski-Maassa.

Aamu koitti Briin asuma-alueella, jossa sijaitsee pieni vaatimaton mökkini. Siirrettyäni repustani ylimääräiset tavarat varastoarkkuun, menin vielä käymään kylän kauppiaan luona. Matka-annokseni olivat päässeet loppumaan ja halvin paikka hankkia niitä oli oma asuma-alue. Vihdoin olin valmis matkaan. Hyppäsin ratsuni selkään ja ratsastin kohti Briin keskustaa.

Olin juuri noussut tasolle 22 ja minun piti käydä harjoitusmestarin luona tarkistamassa olisinko oppinut uusia taitoja, olinhan tason 22 suojelija (Guardian), jonka tehtävä on taistelussa toimia raskaana jalkaväkenä. Minulla on raskaat suojukset ja iso kilpi jolla pystyn ottamaan vihollisen iskuja vastaan vahingoittumatta sekä pitämään heidän huomionsa kohdistuneena itseeni, jotta heikommat ystäväni eivät vahingoittuisi.

Tämän jälkeen siirryn talleille, josta sain pikakyydin suoraan Forsaken Inn -majatalolle, joka sijaitsee Briin etäpuolella, erämaa-alueella, Eteläntiellä joka suuntaa kohti haltia-asumuksia, Rivendeliä. Majatalon ihmiset antoivat minulle suoritettavaksi runsaasti erilaisia tehtäviä, joilla hankkisin elantoni, mutta oikeastaan päätarkoitukseni oli salainen.

Olin saanut Gandalfilta tehtäväksi etsiä käsiini Radagast ruskea, Gandalfin kumppani, mutta ainoat jotka tiesivät hänen liikkeistään olivat Rangerit eli nuo Aragornin heimolaiset, joiden tehtävänä on suojella kansaa nousevalta pahalta. Tiesin että eräs niistä pitää leiriä jossain Viimapään juurella ja siksi suunnistinkin sinnepäin. Matkalla jouduin muutamaan taisteluun susia ja wargeja vastaan ja erään goblin-kylän vierestä kulkiessani näin paaluun sidotun miehen. Hyökkäsin vartioivien goblinien kimppuun ja nujerrettuani heidät vapautin miehen.

Hän kertoi nimekseen Pengail, eikä suostunut lähtemään ennen kuin olisi löytänyt isältään saaman perintömiekan. Niinpä seurasin häntä kylästä toiseen ja tuhosimme ne etsiessämme miekkaa. Taistelut olivat kovia jopa minullekin, mutta yhdessä selvisimme niistä ja Pengail löysi miekkansa. Sovimme vielä tapaamisesta majatalossa, kunhan olin saanut tehtäväni suoritettua.

Loppumatkan leiriin metsästin mustavariksia, koska eräs majatalon naisista tarvitsi höyheniä tyynyihinsä. Löysin Candaithin leiristään Viimapään juurelta ja hän kertoi nähneensä outoja asioita muutama yö sitten Viimapään huipulla. Salamoita keskellä tähtitaivasta ja kovaa jylyä. Hän lähetti minut tarkistamaan, miltä huipulla näytti. Muutaman erinäisen seikkailun jälkeen onnistuin kapuamaan huipulle ja löysin sieltä erikoisen kiven, johon oli raapustettu riimukirjoitus. Otin sen mukaani ja toimitin Candaithille, joka tunnistikin riimun Gandalfin riimuksi. Hän oli siis ollut muutama päivä sitten Viimapäällä, mutta örkit olivat nyt vallanneet sen, joten päätimme yhdessä hyökätä ja puhdistaa paikan örkeistä.

Yön pimeinä tunteina lähdimme liikkeelle ja etenimme rinta rinnan örkkileiristä toiseen tuhoten ne. Päätavoitteenamme oli iskeä heidän johtajansa alas, jolloin loputkin pakenisivat, mutta ikäväkseni polku haarautui ja jouduimme erkanemaan. Sovimme tapaamisesta ylhäällä ja yksin ollessani jouduin muutamaan otteeseen liian pahaan taisteluun ja jouduin pakenemaan. Karistettuani takaa-ajajat palasin ja sain selvitettyäni välini heidän kanssaan yksitellen. Kahdenkäden miekkani lauloi synkkää lauluaan ja örkit olivat pulassa. Rinteillä kohtasin myös heidän johtajiaan ja sain lyötyä heidät.

Lopulta löysin Candaithin huipulta ja yhdessä iskimme örkkien päämajaan. Candaith haavoittui ja jouduin yksin kohtaamaan ison ja voimakkaan vuoripeikon. Tuhottuani vastustajani palasimme Candaithin kanssa leiriin ja hän kertoi minulle, että löytäisin Radagastin vasta kun olisin ystävystynyt alueen heimon, Eglainin kanssa. Siksi minun oli palattava majatalolle. Sitä ennen vietin yöni Candaithin kanssa istuen nuotiolla ja kertoen tarinoita. Lopulta uni voitti ja Rangerin vartioidessa oli turvallista nukkua aamuun.

Lue lisää: The Lord of the Rings Online

Pelitön pelimessu

Pan Visionin pohjoismainen Playground-pelitapahtuma pidettiin tänä vuonna Helsingissä. Paikalla olikin paljon lisälaitevalmistajia, mutta ne varsinaiset peliuutuudet puuttuivat. Erityisesti Wii U:n puuttuminen jäi harmittamaan.

Itse peliuutuuksista edustettuna oli seuraavana päivänä julkaistu NHL 13, jonka uudistettu luistelumoottori herätti hieman kiinnostusta. Peli tulee joka tapauksessa myymään itsensä listaykköseksi. Muuten peli ei juurikaan tarjonnut muuta kuin päivitettyjä pelaajalistoja.

Toinen mielenkiintoinen peliuutuus oli Sonic & All-Stars Racing Transformerd, jossa selvästikin on otettu oppia Nintendon MarioKartista. Peli oli täsmälleen samanlainen kenttiä ja hahmoja lukuun ottamatta. Kolmikierroksiset kisat käydään jokainen eri kierros erilaisella pinnalla, ensimmäinen tiellä, toinen vedessä ja kolmas ilmassa. Kenttien grafiikka oli tietenkin huippulaatua ja upeaa. Keräämällä erikoisaseita voi kiusata kanssakilpailijoita ja nousta yllätyksellisesti vaikka kilpailun voittoon. Parasta pelissä on tietenkin moninpeli. Peli tulee myyntiin jouluksi ja tulee varmasti tarjoamaan hauskoja hetkiä koneen ääressä. Testialustana oli Xbox 360.

Peppi Pitkätossu on saapunut ilahduttamaan pienempiä pelaajia Nintendon DS- ja 3DS-konsoleille. Peli käyttää hyväkseen kivasti molempia ruutuja ja ainakin 3DS toimi kivannäköisesti kolmiulotteisena. Pelissä Peppi kulkee lähiössä auttaen erilaisia ihmisiä ongelmissaan, ja on yhdistelmä seikkailupeliä ja minipuzzleja. Pikkupelit välissä ovat viihdyttäviä ja lyhyitä tapahtumia itse seikkailun keskellä. Pelitestaaja oli varustautunut näppärällä Peppi Pitkätossu -peruukilla, jonka avulla oli mahdollisuus päästä oikeaan Peppi-tunnelmaan.

Muita peliuutuuksia oli K-18 sarjassa jatko-osat peleihin Lost Planet 3, Devil May Cry ja Resident Evil, mutta ne vaikuttivat olevan samaa huttua kuin edeltäjänsäkin, eli ei mitään erikoista uutta.

Laitepuolella olikin sitten enemmän vaihtelua ja valinnanvapautta. Tuntuu, että paikalle oli kerääntynyt enemmän laitepuolen edustajia pelien kustannuksella. Big Ben esitteli kivääriohjainta, jossa PS3 Move-ohjain laitetaan kiväärin näköisen ohjaimen sisään ja se muuttaa kiväärin täysiveriseksi ohjaimeksi. Tosin esittelykappaleessa oli ongelmia, minkä ansiosta sillä ei voinut ampua, mutta mielenkiintoinen idea.

Kiinnostavampi idea oli kuitenkin istuinpenkki, jonka avulla pystyi leikkimään oikean lentokoneen lentämistä kallistuksineen ja liikkeineen. Liike-energia tosin tuli pelaajasta itsestään, mutta se ei pelin tiimellyksessä haitannut. Peliä pelataan istuimeen pultatulla padilla, joka siis vaikutti yleispadiltä riippumatta itse peliformaatista. Ajatuksena on kehittää samalle ohjaimella jatkossa myös ralli- ja formulapelejä. Demoversiossa lentäminen ja cat-fight lentokoneella toimi yllättävän hyvin. Hinta ei liene kovin suuri juuri siitä syystä, että kyseessä ei ole motorisoitu penkki, vaan pelaaja omalla ruumiillaan suoritti käännöt ja kallistukset automaattisesti pelin tiimellyksessä.

Näppäimistöjä oli myynnissä vaikka miten paljon. Varsinaiset morppinäppäimet puuttuivat, mutta markkinoille tulee juuri nyt runsaasti mekaanisia näppäimiä. Mekaanisen näppäimen paremmuus on juuri näppäintuntumassa, herkkyydessä ja kestävyydessä. Lisäksi esimerkiksi Duckyn näppäimet eivät tarvitse erillisiä ohjelmia, koska ohjelmistot oli sijoitettu rautaan kiinni. Ohjelmilla saatiin myös näppäimistön taustavaloihin liikettä ja ideaa, esim. pelikohtaiset valaisut, valaistaan vain ne näppäimet, joita kyseisessä pelissä tarvitaan – kätevää. Joulukuusi-efektikin on mahdollista loihtia, mikäli kaipaa väriä ja välkettä koko rahan edestä. Hintaakin tosin näppäimille kertyy, mutta varaosia riittää ja omaan näppäimistöön voi vaihdella erilaisia värejä ja kosketustuntumia.

Varsinkin padit ovat saaneet laitevalmistajat innostumaan ja erilaisille padeille, lähinnä iPadille oli runsaasti lisä- ja erikoisosia. Erityisen hauska oli retrohenkinen Atari-peliohjain, jossa oli valmiiksi telakka iPadille. Padi kiinni telakkaan ja retropelaaminen oli taas hauskaa. Testissä ollut Pacman toimi hienosti.

Huipputekniikkaa edusti myös tämä aidon formularatin mallinen peliratti, jossa riitti näppäimiä ja siivekkeitä joka lähtöön – kaikki tietenkin ohjelmoitavissa.

Onko ongelmia vanhojen kasettien muuttamisessa digitaaliseen muotoon? Tosin herää kysymys, miksi vanhoja suhisevia kasetteja kukaan haluaisi muuttaa digimuotoon, mutta ilmeisesti tarvetta on, koska paikalla oli myös tämä Walkman-tyyppinen USB-kasettisoitin. Laite vain kiinni USB-väylään ja kasetit tietokoneelle.

Kaiken kaikkiaan vuoden 2012 Playground antoi valjun kuvan pelimaailmasta. Eniten tosiaan harmitti Wii U sekä koko Nintendon poissaolo messuilta. Kyseessähän olisi ollut meidän lukijakunnan ykköskohde. Liekö tuleva Wii U -julkistus marraskuun lopulla vienyt kaiken energian. Samoin uutuuspelejä oli harmillisen vähän. Ehkä julkaisijat eivät uskalla esitellä pelejään vielä, vai onko joulu jo niin varmaa markkina-aikaa etteivät pelit edes tarvitse hypetystä. Jäämme odottamaan tulevaa.

Lähetä minulle kuva Minecraftista, jostain suosikkikohteestasi, rakennelmasta, luolasta, jostain jonka haluat näyttää muille.

Kuvan voit lähettää sähköpostiin Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Screenshotin voit Minecraftissa ottaa näppäimellä F2, kuvat tallentuvat .minecraft-kansioon

http://www.minecraftwiki.net/wiki/F2

Tässä ensimmäinen malliksi, kuva on Bittileirin omalta Minecraft-serveriltä: Suuri yhdessä valmistettu Risti.