Pääsiäinen on kristinuskon suurin juhla. Jeesuksen ristinkuolema ja kuolleista nouseminen ovat uskomme tärkeimpiä asioita. Pääsiäisen vietto alkaa varhain keväällä laskiaisesta ja päättyy aikanaan helluntaihin.

Laskiainen ja paasto

Laskiaisesta alkaa valmistautuminen pääsiäiseen. Pulkkamäki ja laskiaispullat kuuluvat perinteisesti tähän päivään, samoin hernekeitto. Lämpimämmissä maissa järjestetään usein suuria tanssi- ja musiikkikulkueita, karnevaaleja. Ortodokseilla laskiainen on sunnuntaina ja luterilaisilla tiistaina. Tästä alkaakin hiljentyminen paastonaikaan.

Paasto kestää 40 päivää, aina pääsiäiseen saakka. Tuona aikana on tarkoitus muistella Jeesuksen matkaa kohti Jerusalemia ja siellä odottavaa kärsimysnäytelmää. Me voimme luopua paaston ajaksi jostakin turhasta, esimerkiksi makeisista. Luopumisen tarkoituksena on valmistaa meitä pääsiäisen tapahtumiin. On myös hyvä pohtia, mitkä asiat todella ovat tärkeitä elämässämme.

Hiljainen viikko

Varsinainen pääsiäisviikko, jota kutsutaan myös hiljaiseksi viikoksi, alkaa palmusunnuntaista. Viikon jokaisena päivänä luetaan Jeesuksen vaiheista Jerusalemissa. Palmusunnuntai on saanut nimensä siitä, kun ihmiset laskivat palmunlehviä Jeesuksen eteen hänen saapuessa kaupunkiin. Palmusunnuntain perinteisiin kuuluu virpominen. Lapset pukeutuvat noidiksi ja palkkiota vastaan virpovat ihmiset terveiksi.

Kiirastorstaina on aiheena Jeesuksen viimeinen ateria, jolloin Hän asetti opetuslapsilleen ehtoollisen. Tuolloin kirkossa paastonajan violetti väri vaihdetaan mustaan. Pitkäperjantaina kirkko on puettuna mustaan, eikä urkuja soiteta. Silloin hiljennytään suremaan Jeesuksen kuolemaa. Ennen vanhaan jopa nauramista ja kylässä käymistä vältettiin pitkäperjantaina.

Joissain kielissä pitkäperjantain nimenä on hyvä- tai pyhäperjantai. Nuo nimet enteilevät pääsiäissunnuntain riemua. Jeesus voitti kuoleman. Auringonkin sanotaan tanssivan noustessaan. Musta vaihtuu valkoiseen ja suru muuttuu iloksi. Kirkkoon tuodaan suuri pääsiäiskynttilä. Ortodoksit viettävät pääsiäissunnuntaita edeltävänä yönä jumalanpalvelusta. Juhlaan kuuluu ristisaatto kirkon ympäri.

Toisen pääsiäispäivän teksteissä Jeesus ilmestyy tyhjän haudan luo saapuneille naisille sekä kahdelle opetuslapselle Emmauksen tiellä. Hän ei vain poistunut haudasta vaan oli yhä seuraajiensa luona. Pääsiäisjakso kestää 40 päivää ja loppuu helatorstaina, Jeesuksen taivaaseenastumisen päivänä. Tämä on kristityille ilon ja riemun aikaa.

Kristittyjen tärkein juhla

Ortodoksit tervehtivät toisiaan pääsiäisenä sanomalla: "Kristus nousi kuolleista!" Siihen vastataan: "Totisesti nousi!" Riemuun onkin aihetta. Jeesuksen täytyi kuolla meidän syntiemme tähden. Ilman sitä me emme kykenisi pelastumaan. Hän ei kuitenkaan jäänyt kuoleman valtaan vaan nousi haudasta eloon. Tämä pääsiäisen ilosanoma oli siemen koko kristinuskolle. Se on uskomme perusta.

(lähteet: Lempiäinen: Pyhät Ajat; www.evl.fi; www.ortodoksi.net)