Postimuseo ja Suomen Postikorttiyhdistys Apollo avaavat museokeskus Vapriikissa Tampereella laajan pääsiäispostikorttinäyttelyn "Pääsiäinen – kevään airut" 19.3.

paasiaispostikorttinayttely

Pääsiäiskorttien aiheet ovat pysyneet samoina vuosikausia eikä yhteiskunnalliset murrokset ja muutokset niissä juuri näy.

 

Esillä on ennennäkemättömiä kokoelmia, ja mukana on perinteisiä aiheita, kuten pääsiäispupuja, kanoja, kukkoja, tipuja, pusuja, noitia, ruokia ja tietysti munia. Korteissa esiintyy myös uskonnollisia aiheita ja huumoria.

Pääsiäiskorteille on ollut tyypillistä uskonnollinen kuvamaailma, jota etenkin ortodoksit ovat suosineet. Myös kansanperinteeseen liittyvät aiheet, kuten noidat, pääsiäistontut, pääsiäismunien maalaaminen, pääsiäisvitsat ja pupujussit ovat olleet suosittuja aiheita. Pääsiäissuudelmat aiheina olivat peräisin ortodokseilta, jotka jakoivat ystävilleen taidokkaasti koristeltuja pääsiäismunia ja antoivat samalla suudelman poskelle.

 

Pääsiäiskortteja lähetetty Suomessa jo 140 vuotta

Pääsiäiskortteja on Suomessa lähetetty 1870-luvulta saakka, aluksi suljetuissa kirjeissä. Kuvapostikorttien ja pääsiäiskorttien lähettäminen yleistyi 1890-luvulla. Valokuvia alettiin käyttää postikorteissa 1900-luvun alussa. Toisinaan mustavalkoiset valokuvat väritettiin, jotta vaikutelma olisi ollut elävämpi.

Pääsiäiskorttiperinne oli voimissaan aina 1960-luvulle saakka. Muutaman vuosikymmenen hiljaiselon jälkeen perinne alkoi jälleen elpyä 1990-luvulla. Nykyisin pääsiäinen on kolmanneksi suosituin korttisesonki joulun ja Ystävänpäivän jälkeen. Pääsiäiskortit ehtivät tänä vuonna perille ykkösluokassa, jos ne jätetään postiin viimeistään tiistaina 31.3.

 

Millaisia kortteja sinä olet tehnyt tai saanut? Lähetä kuvia Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 

Kuva: Postimuseo

Museokeskus Vapriikki Tampereella avaa 30.1. näyttelyn, joka seuraa keskiajan pyhiinvaeltajien taivalta Suomen ja Pohjoismaiden pyhiinvaelluskohteisiin sekä aina tunnetun maailman ääriin Roomaan, Santiago de Compostelaan ja Jerusalemiin asti.

vapriikki

 

Vapriikin näyttelyssä kerrotaan, miten matka järjestettiin, mitä varusteita tarvittiin ja missä yövyttiin. Sekin selviää, millaista oli kulkea keskiajan teillä, mitä perillä tapahtui ja mitä matkalta tuotiin tuliaisiksi kotiin.

Keskiajalla (n. 500-1500) lähes jokainen kristitty osallistui ainakin kerran elämässään pyhiinvaellukselle.

- Halu kunnioittaa, pyytää apuun tai kiittää läheiseksi tunnettua pyhimystä, kirkon opetukset, aneet tai syntien anteeksi anominen olivat tärkeimpiä syitä lähteä matkaan, kertoo näyttelystä vastaava tutkija Marjo Meriluoto-Jaakkola.

Pyhän kokeminen ei kuitenkaan ollut ainoa syy lähteä vaellukselle: myös seikkailunhalu, pyhiinvaelluskirkkojen ja pyhäinjäännösten hienous sekä arjesta irtaantuminen houkuttelivat tien päälle.

- Lähialueen pyhiinvaelluskohteet olivat miltei jokaisen saavutettavissa. Pyhiinvaellukset kuitenkin mahdollistivat ensimmäisen kerran Euroopan historiassa tavallisten ihmisten matkustamisen myös kaukomaille, Meriluoto-Jaakkola sanoo.

Mitä kaikkea pyhiinvaellus pitääkään sisällään, se selviää näyttelyssä, joka on avoinna 30.1. - 18.10.2015. Pääsylippu 7-16-vuotiailta on 4 e, aikuilta 10 e. Vapriikki tarjoaa kevään aikana tilaisuuden perehtyä keskiaikaan ja pyhiinvaelluksiin myös luennoilla. Luentoja keskiviikkoisin  18.2.-11.3.2015 ja sunnuntaina 15.2. Luennoille on vapaa pääsy.

www.vapriikki.fi

Rokkii ja barokkii Sinebrychoffin taidemuseossa. "Ei ihan tavallista museokamaa", tuumii Jussi69.

ei ihan tavallista museokamaa image email

 

Rokki ja barokki kohtaavat  talvilomaviikolla, kun Jussi69 vetää Rumpuklinikkaa 10 - 14-vuotiaille nuorille Sinebrychoffin taidemuseon kellarissa Helsingissä.

Rumpuklinikan tavoitteena on antaa nuorille ainutkertainen mahdollisuus tutustua rummunsoiton alkeisiin ammattilaisen opastuksella. Mukaan pyydettiin Jussi69:ä, joka lähti mielellään projektiin mukaan. Rumpuklinikka aukeaa talvilomaviikolla kaikkiaan neljä kertaa, ja yhdelle klinikalle voi osallistua 15 henkeä. "Enempää ei voi kerralla ottaa, koska jokaisen on päästävä kokeilemaan soittamista. Nuorten itsensä on saatava mahdollisimman paljon irti tästä jutusta", Jussi69 kertoo.

Idea Rumpuklinikasta syntyi halusta tuottaa elämyksiä lapsille, jotka viettävät talvilomaa kaupungissa. Samalla halutaan karistaa turhia pölyjä museon imagosta. Nuoret ovat museonjohtaja Kirsi Eskeliselle erityisen läheinen asia. "Olisi sääli, jos lapset ja nuoret eivät pääsisi osallisiksi näiden seinien sisään kätkeytyvistä jännittävistä tarinoista. Rummunsoiton tuominen museoon on hyvä esimerkki siitä, kuinka elävä ja yllätyksellinen paikka museo voi olla", Eskelinen kertoo.Rumpuklinikalle osallistujien toivotaan tuovan mukanaan muitakin perheenjäseniään. Rumpuklinikan aikana heille järjestetään maksuton pääsy ja opastus kotimuseoon. Museossa on talvilomaviikolla tarjolla paljon muutakin ohjelmaa.

Lisätietoja tapahtumista www.siff.fi

Jussi69:n Rumpuklinikka 10-14-vuotiaille Sinebrychoffin taidemuseossa, 17.-20.2.2015 klo 13-15. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 8.2. mennessä rumpuklinikka.fi

 

Kuva: Hannu Aaltonen, C. Diem.

askartelu

pelitjaleikit

pyhatjuhlat

moniakulttuureja