Kilpailun teema on Reilu koulu! eli miten kouluissa otetaan lasten mielipiteitä ja näkemyksiä huomioon ja miten varmistetaan, että kaikki pääsevät mukaan eikä ketään syrjitä.

Reilu koulu whitebg300x 1024x318

 

Lapset ja nuoret voivat itse suunnitella videot opettajan johdolla ja tuoda esille erilaisia näkemyksiään osallisuudesta ja yhdenvertaisuudesta. Videoissa voidaan kiinnittää huomiota esim. onnistumisiin, epäkohtiin tai kehitysehdotuksiin. Käsittelytapa on kuitenkin hyvin vapaa ja valmiita aiheitakin on tarjolla. - Siispä kysy opettajaltasi lisää tästä kampanjasta ja tehkää koko luokan tai tietyn ryhmän kanssa video ja lähettäkää osallistukaa alla olevasta linkistä!

Videokilpailun tarkoituksena on lisätä lasten tietoutta lapsen oikeuksista, erityisesti oikeudesta osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen. Tuoreen kyselyn mukaan (LSKL 2017) vain 56 % 10–17-vuotiaista on kuullut YK:n lapsen oikeuksien sopimuksesta.

Videot julkaistaan Lapsen oikeudet-Youtube-kanavalla. Eniten katselukertoja saaneet videot pääsevät finaaliin ja kilpailuraati valitsee palkittavat videot. Ala- ja yläkouluille on omat kilpailusarjat ja kunkin sarjan parhaat videot palkitaan.

Kilpailun osallistumisaika on 7.8.-13.10. ja palkitut videot julkaistaan lapsen oikeuksien päivänä 20.11.
Osallistu tästä, osallistumisaika 7.8.-13.10.2017

https://www.lapsenoikeudet.fi/reilukoulu/

Juhlapuiden istuttamisella on pitkät perinteet. Niitä ovat istuttaneet niin tavalliset suomalaiset kuin merkkihenkilöt tärkeiden tapahtumisen kunniaksi ja muistoksi. Puun istuttaminen on aina merkittävä teko, jonka sanoma välittyy sukupolvelta toiselle puiden pitkän eliniän myötä.

juhlapuu

Porissa on pitkät perinteet juhlapuiden istuttamisessa. Tässä istutetaan joukolla kirsikkapuuta.

 

Vanhan kiinalaisen sanonnan mukaan jokaisen meistä tulisi istuttaa puu elinaikanamme. Oiva viisaus, sillä oman puun istuttamisella voimme parantaa sekä ilmastoa että tehdä ympäristöstämme viihtyisämmän. Puut tarjoavat suojaa ja elinympäristön myös linnuille ja lukuisille hyönteisille. Juhlapuun kasvun seuraaminen on aina mielenkiintoista ja sen juurelle on mukavaa kokoontua vuosienkin päästä.

 

Rekisteröi juhlapuu

Puutarhaliitto haastaa kaikki suomalaiset istuttamaan juhlan kunniaksi oman puun ja rekisteröimään sen www.puutarhaliitto.fi-sivuille. Tavoitteena on 100 000 juhlapuuta. Juhlan aihe voi olla mikä tahansa 100-vuotiaan Suomen itsenäisyyden kunniaksi. Lakkiaiset, syntymäpäivät, häät tai hyvien ystävien kokoontuminen ansaitsevat kaikki pienen ohjelmanumeron, jossa kokoonnutaan yhdessä istuttamaan puu. Puu voi olla päivänsankarin valitsema suosikkipuu tai yllätyslahja. Kuva istutustapahtumasta kannattaa tallettaa esimerkiksi Instagramiin #juhlavuodenpuu-merkinnällä.

Puu kannattaa aina valita ympäristöönsä sopivaksi. Kotimaiset puulajit ovat kaikkein kestävimpiä ja usein myös istuvat parhaiten maisemaan. Pieneen pihaan ja rakennusten lähelle sopivat monet hienot pihlajalajikkeet. Havupuut puolestaan tarjoavat pitkäaikaisen ympärivuotisen suojan ja ne tuovat väriä maisemaan myös talvella.

 

Kuva: Heli Nukki

- Hyvää päivää, tulitteko syömään? Ohjaan teidät pöytään, sanoo Anni (10) Nami nami -ravintolaksi muuttuneen seurakuntatalon salin ovella asiakkaille. Salin pöydät oli kauniisti katettu ja koko ravintola koristeltu houkutteleviksi iloisin värein.

nami nami 2

Kuvassa: vas. Tiia, Eevi, Siiri, Hanna, Raita, Anni, Aada, Pihla, Nina ja edessä Minea ja Bella. Kuvasta puuttuu Liisi, joka kipaisi vastaanottamaan uusia asiakkaita. 

 

Kymmenen 5–14-vuotiasta reipasta ja innokasta tyttöä touhuavat Nami nami -ravintolassa. Vanhemmat tytöt kokkaavat keittiön puolella ja nuoremmat ovat salin puolella tarjoilijoita ja hovimestareita. Menu sisältää herkullisia kana- ja kasvistortilloja salaatin kera ja jälkiruokana suussa sulavaa cocacola-suklaakakkua.

- Hyviä tortilloja, vahvisti Elsa (10). – Tulin syömään, kun mun koulukavereita on kokkeina täällä.

 

elsa

Tortillat maistuivat Elsalle.

 

Elsa itsekin on tehnyt kotona tortilloja, mutta vähän eri täytteillä.

- Leivon kylläkin mieluummin kuin laitan ruokaa. Sämpylöitä tulee tehtyä eniten, sanoo Elsa.

Kohta pöydän ääreen ilmestyy Bella (5) ja kysyy asiakkailta ystävällisesti, onko ruoka ollut hyvää.

 

bella

Bella keräsi palautetta asiakkailta.

 

Ville (11) kehui myös tortilloja hyviksi. Hän oli ollut hakkaamassa halkoja isovanhemmille. Mummi toi ahkeran työmiehen syömään.

– Laitan vähän ruokaa itsekin ja leivon myös. Reilu viikko sitten tehtiin vapuksi mummin kanssa munkkeja, ne pitää olla vappuaattona tehtyjä, tuumi jääkiekkoa harrastava Ville.

 

ville

Tortillat olivat myös Villen mieleen.

 

- Kun ravintola avattiin, oli kiireiset ekat tunnit. Olemme oppineet isojen ruokasatsien tekemistä ja pitää olla nopea, kun koko ajan tulee tiskiä, sanoo keittiössä kokkina toiminut Eevi. - Ja on tärkeää, ettei mene sekaisin asioissa.

- Tiia on ollut ohjeita antava, ei liian tiukka, oikein sopiva pääkokki, kehuvat keittiössä häärineet isommat tytöt ravintolapäivän ideoinutta ja lasten kanssa sen toteuttanutta Tiia Tissaria Jäppilän Kievarista.

- Idea lähti liikkeelle ihailemastani kokki Jamie Oliverista TV:ssä, miten hän on yrittänyt saada lapset ja nuoret innostumaan ruuan laittamisesta. Ohjelmaa katsoessani tuli itselleni mieleen, että haluaisin tehdä tällaisen jutun oman kylän lasten kanssa ja lapset saisivat kokemuksen tehdä hyvää ruokaa hyvistä raaka-aineista. Ja olisi hienoa, jos tästä muutama lapsi innostuisi jatkossakin laittamaan ruokaa, itsevarmuus ruuanlaittoon tulee ajan mukana. Kun Jäppilästä löytyi innokkaat lapset, ideoimme ravintolapäivän tyttöjen kanssa, testasimme ja maistelimme ruokia ja valitsimme tarjottavat. Ruoat olemme tehneet yhdessä noin sadalle hengelle, kertoo Tiia.

- Olemme ihastelleet, miten reippaita ja ihania tyttöjä meillä on, kehui Tiian kanssa päivää luotsannut ravintola-alalla myös työskentelevä Nina Aro-Vepsäläinen.

 

Tuotoista lahjoitus nälkää näkeville lapsille

nami nami 1

 

- Päätimme yhdessä laittaa tuotoista osan Pieksämäen seurakunnan Jäppilän kirkkopiirin kautta edelleen Kirkon Ulkomaanavulle ja sitä kautta nälkää näkeville lapsille. Urakan kunniaksi käymme myös porukalla syömässä, ja katsomme ravintolatyötä asiakkaiden silmin, kertoo Tiia Tissari tyytyväisenä onnistuneeseen ravintolapäivään.

 

Kuvat: Pirjo Riipinen

Wikipedia kertoo vapusta seuraavaa: Vappu on vuosittain 1. toukokuuta vietettävä enimmäkseen länsimaalainen kansainvälinen juhlapäivä ja monissa maissa yleinen vapaapäivä.

Se on kevään loppupuolen juhlapäivä sekä kansainvälinen työväen juhlapäivä. Suomessa vapunpäivää aattopäivineen vietetään työväen, ylioppilaiden ja kevään karnevaalijuhlana. Vuodesta 1979 lähtien vappu on ollut Suomessa virallinen liputuspäivä, suomalaisen työn päivä. Juhlapäivä on saanut nimensä pyhästä Valburgista, jonka muistopäivä on 1.5.

Valburg tai Walburga (710- Hildesheim 25. helmikuuta 779) on katolinen pyhimys, joka syntyi varakkaaseen perheeseen Englannissa. Ajan tavan mukaan hän meni luostariin jo 10-vuotiaana. Hän johti mm. vaikutusvaltaista luostaria, joka oli silloisen Saksan keskeisiä lähetystyön keskuksia. Hänet unohdettiin kuolemansa jälkeen pitkäsi aikaa kunnes paavi Hadrianus II julisti Valburgin pyhimykseksi, ja hänen muistopäiväkseen tuli katolisessa kalenterissa kuolinpäivä 25.2. Valburgin luut siirrettiin pyhimykseksi julistamisen jälkeen 1. toukokuuta 870 Eichstättin Pyhän ristin kirkkoon, joka on nykyään pyhän Valburgin benediktiiniläisluostari. Tästä tuli Valburgin muistopäivä, suomeksi vappu, ensin Englannissa ja myöhemmin myös Pohjoismaissa.

Alakategoriat

Leireillään

Partaharjulla järjestetään joka neljäs vuosi seurakuntien kouluikäisten suurleiri. Eri hiippakunnat muodostavat omat kylänsä. Ohjelmaa on jos jonkinlaista, puhumattakaan suurista iltanuotioista ja yhteisistä tapahtumista.

Partaharjun suurleirit:

  • 1951 Sytytä valo pyhä
  • 1955 Sytytä taas liekkisi
  • 1959 Partaharjun III juhlaleiri
  • 1963 Yhdessä eteenpäin
  • 1967 Poika 67
  • 1971 Ristikiven leiri
  • 1975 Parta 75
  • 1979 Isästä poikaan
  • 1983 Parta-Salvos 83
  • 1987 Jep!
  • 1991 Harju 91
  • 1995 Seikkailu 95
  • 1999 Suunta 99
  • 2003 Salasana
  • 2007 Sankarit
  • 2011 Syke
  • 2015 Kipinä
  • 2019 ?

Nuori kirkko järjestää Partaharjulla suurleirien välissä monipuolisia harrasteleirejä.

Joka neljäs vuosi järjestetään eri puolilla Suomea kouluikäisten hiippakuntaleirejä. Niille kokoontuvat saman hiippakunnan seurakuntien kouluikäisten ryhmät.

askartelu

pelitjaleikit

pyhatjuhlat

moniakulttuureja