HuonoHuonoHuonoHuonoHuono
 

Hei!

Mulla on yks probleema. Mä tykkään yhestä pojasta meidän luokalla, mutta mä en ikinä uskaltais kertoo sille, että mä tykkään siitä, tai pyytää sitä mihinkään. Kirjekään ei onnistu, koska jos sen pistäis sen pulpettiin tai reppuun, se ei taatusti löytäis sitä, koska sen tavarat ovat aina hujan hajan. Mikä neuvoksi?

mulla_on_ongelma

Sanot, että et uskalla kertoa pojalle tunteistasi, et liioin kirjoittaa etkä ehdottaa tapaamista jossakin. Siinäpä taitaa jo ollakin asian ydin! Rakennat tälle yksinkertaiselle asialle kehyksiä, kuten että poika ei löytäisi mahdollista kirjettäsi. Se on ihan viisasta. Tämä oletettu tekosyy auttaa sinua kuvittelemaan, että yhteydenotto kyllä olisi mahdollista, mutta poika on sellainen jne... Näin voit viipyä niinsanotussa "etärakkaudessa". Ja miksi on niin!?

Siksi, että itse et vielä ole varttunut tunteesi toteuttamiseen. Se on ihan luonnollista. Asia kyllä koko ajan etenee sinussa. Kun sitten olet "valmis", niin toteutat yhteydenoton lähinnä jollakin seuraavista tavoista:

Kirje, sanallinen kertominen pojalle, että haluaisit tutustua häneen lähemmin. Ehkä luontevimmin se tapahtuisi ehdottamalla tapaamista diskossa tai jossain muualla, voisit pyytää häntä tulemaan kotiisi kuuntelemaan musaa tai katsomaan jotakin videota. Keinot kyllä löytyvät sitten, kun itse olet valmis ottamaan yhteyttä.

Mitään näistä et nyt uskalla tehdä. Älä siitä huolehdi! Nyt on aika elää "etärakkauden" tunnelmissa. Ne ovat ihania tunteita, vaikka eivät vielä johdakaan sen pitemmälle.

 

JiiPee 1/08