Leffat

petteri kaniini juliste 717x1024Petteri Kaniini on sisukas ja hieman itsepäinen jänis, joka asustaa suuren puun juurakossa kolmossiskojensa ja serkkunsa kanssa. Jänisten naapurissa asuu kaksi hyvin erilaista ihmistä: kiltti, kanien ystävä taiteilija Bea sekä vanha, julma herra Vänskä.

Herra Vänskällä on puutarha täynnä herkullisia vihanneksia ja marjoja, joita Petteri ja muut lähiseudun eläimet himoavat ruokalistalleen. Petterin johdolla jänikset käyvätkin välillä varastamassa herra Vänskän puutarhasta kasviksia, mistä puutarhan omistaja ei tietenkään pidä.

Kanien mukavaksi yllätykseksi herra Vänskä saa sydänkohtauksen ja hänet kiidätetään ambulanssilla sairaalaan. Lähiseudun eläimet valtaavat Petteri Kaniinin innoittamana Vänskän puutarhan ja talon luullen, että se on nyt kokonaan heidän.

Samaan aikaan Lontoossa asuva nuori Tuomas Vänskä saa perinnöstä kertovan kirjeen: tuntematon isosetä on jättänyt hänelle perinnöksi talonsa. Tuomas Vänskä matkustaa kauas maaseudulle, häätää talossa juhlivat eläimet ulos, suursiivoaa talon sekä asentaa järeät sähköaidat estääkseen eläinten pääsyn puutarhaan. Alkaa raju kissa ja hiiri -leikki, jossa Petteri Kaniini sisaruksineen kisaa Tuomas Vänskää vastaan puutarhan herruudesta.

Elokuva yllätti minut vauhdikkuudellaan ja taisteluhenkisyydellään. Siihen nähden, että elokuvan ikärajaksi on asetettu vain K7, on elokuvassa yllättävän paljon tappelua, jossa alakynteen joutuu lähes poikkeuksetta Tuomas Vänskä. Milloin hän saa huomata istuneensa terävään ansarautaan, milloin saaneensa sähköiskuja ovenkahvasta.

Luulin elokuvan kertovan viattomista kaniineista, jotka vain hieman varastelevat vihanneksia Vänskän puutarhasta. Maaseudun rauhasta ei kuitenkaan ole tietoakaan, kun Petteri ystävineen suunnittelee kostoa Tuomas Vänskälle. Petteri onkin olettamaani rämäpäisempi, mikä tietysti tuo lisää vauhtia ja huumoria elokuvaan.

Pidän erityisesti siitä, miten tarinassa on myös henkilöiden välistä romantiikkaa ja toisesta välittämistä. Laskelmoivasta ja millintarkasta Tuomas Vänskästä näkee välillä aivan erilaisen puolen, kun hän on Bean lähellä. Loppujen lopuksi ei olekaan enää kyse puutarhan herruudesta kilpailemisesta, vaan Bean huomiosta, jonka sekä Petteri että Tuomas Vänskä ovat vähällä menettää.

Onnellinen loppuratkaisu on oikeastaan elokuvan paras kohta, jonka jälkeen voi lähteä elokuvateatterista hymy huulillaan. Ilman tätä loppukohtausta olisi elokuva voinut jäädä silkaksi koheltamiseksi hittibiisien soidessa taustalla, mikä on liiankin tuttua monista samantyylisistä animaatioelokuvista.

Annan elokuvalle 4/5 tähteä, koska vaikka vauhtia ja vaarallisia hetkiä tuntuu olevan välillä hieman liikaakin, elokuva pitää silti otteessaan ja on lopulta opettavainen.

Ohjaaja: Will Gluck
Levittäjä: Walt Disney Studios Motion Pictures AB
Kesto: 1 t 35 min
Ikäraja: K7

Pinja Ylhävuori, nuori reportteri

elamani kesakurpitsana 1

 

Tänä vuonna animaatioiden Oscar-ehdokkaana oli hyvin yllättävä ranskalainen elokuva. Se kilpaili tasaväkisenä amerikkalaisten Hollywood-filmien rinnalla. Voiton vei Disneyn Zootropolis, mutta sydämen vei Elämäni kesäkurpitsana.

Ranskalainen vaha-animaatio kertoo kauniin tarinan pienestä pojasta, jonka lempinimi on Kesäkurpitsa. Hänen yksinhuoltajaäitinsä on alkoholisti, joka häiriintyy pienestäkin metelistä.

Tarina on karu. Kesäkurpitsa aiheuttaa vahingossa äitinsä kuoleman. Juopunut äiti tippuu ullakon portaita alas.

Poika kohtaa onneksi ystävällisen poliisimestarin. Hän kuuntelee pojan tarinan ja kuljettaa tämän lastenkotiin. Se voi kuulostaa karulta paikalta, mutta Kesäkurpitsalle pääsy lastenkotiin on kuitenkin onnenpotku.

Lastenkodin asukkaat ovat ihastuttavia hahmoja. He ovat joutuneet kokemaan kovia, mutta siitä huolimatta heistä loistaa positiivisuus. Esimerkiksi Simon esittää kovaa, mutta todellisuudessa on melkoinen pehmo.

Herttaisin hahmo on kuitenkin Camille: pikkutyttö, joka on joutunut seuraamaan molempien vanhempiensa väkivaltaista kuolemaa. Mustatukkainen ja suurisilmäinen tyttö hurmaa Kesäkurpitsan.

Elämäni kesäkurpitsana -elokuva tempaa todella tehokkaasti katsojan mukaansa. Se herättää aitoja tunteita.

Elokuvan loppupuolella silmään pyrkii kyynel. Kuten poliisimestari tiivistää, joskus ihminen voi itkeä myös ilosta.

Tarina on karu ja rankoista asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä. Elokuvan pohjavire on kuitenkin positiivinen. Lapsilla on vielä valtava tulevaisuus edessään täynnä mahdollisuuksia.

5 starClaude Barras
Rita Productions 2017
Kesto 1 h 8 min


elamani kesakurpitsana 2

salaperainen muukalainen 1

 

Ohjaaja Saara Cantell on loihtinut onnistuneesti jo kaksi elokuvaa Marjatta Kurenniemen Onneli ja Anneli -kirjoista. Nyt vuorossa on sarjan kolmas ja samalla viimeinen elokuva.

Pääosien esittäjät Lilja Lehto ja Aava Merikanto ovat jo kasvaneet 12-vuotiaiksi. He eivät ole siis enää yhtä pieniä tyttöjä kuin ensimmäisessä osassa.

Tuorein elokuva perustuu Kurenniemen kirjaan orpolapsista. Onnelin ja Annelin naapuriin perustetaan lastenkoti ja pian taloon saapuu joukko harmaisiin vaatteisiin puettuja lapsia.

Lastenkoti näyttäytyy Onnelin ja Annelin oman elämän vastakohtana. Tytöt saavat elää kahdestaan omassa talossaan vailla aikuisten valvontaa. He voivat valita vaatteikseen värikkäitä kuoseja.

Lastenkodissa ei ole värejä, eikä siellä ole lelujakaan. Johtaja Minna Pinna pitää siisteydestä ja tottelevaisuudesta.

Pian lastenkodista karkaa Pekki-poika. Hän haluaa lopettaa Minna Pinnan hirmuvallan.

Kaikki Kurenniemen satukirjan lukeneet tietävätkin jo, miten Pinnalle tapahtuu. Elokuvan loppu on kuin parhaista luontodokumenteista.

Onneli, Anneli ja salaperäinen muukalainen on hauska tarina ystävyydestä. Elokuvan värimaailma on iloisen kesäinen. Erityisesti pukusuunnittelija on päässyt käyttämään urakalla pastellivärejä.

Lähes kaikki näyttelijät ovat säilyneet samoina halki elokuvatrilogian. Uusina näyttelijöinä nähdään Putouksesta tuttu Jenni Kokander ja kansanedustaja Jani Toivola.

Kokanderille sopii erinomaisesti Minna Pinnan rooli. Hän tekee roolityönsä humoristisesti, mutta tiukkapipoisuudesta tinkimättä.

Jani Toivola puolestaan esiintyy valkokankaalla ensimmäistä kertaa vuosiin. Ammatiltaan hän on näyttelijä, mutta on tullut paremmin tunnetuksi kansanedustajana. Luonnollisesti hän esittää elokuvassa kaupunginjohtajaa.

Kotimaiseksi elokuvaksi Onneli ja Anneli on poikkeuksellisen komea. Siinä on yhdistelty tietokoneanimaatiota, eläinten koulutusta ja loistavaa näyttelijätyötä. Lopputulos sopii koko perheelle.

5 starfi sallittu Saara Cantell
Zodiak Finland 2017
Kesto 1 h 15 min


salaperainen muukalainen 2

vaiana 1

 

Koko kevään radiossa on soinut kanadalaisen laulajan Alessia Caran hittikappale How far I’ll go. Kappale on peräisin Disneyn animaatioelokuvasta Vaiana. Animaatio sai Suomen ensi-iltansa jo helmikuun alussa, mutta suuren suosion ansiosta sen voi edelleen nähdä valkokankaalta.

Elokuva henkii samaa tunnelmaa kuin Caran tunnetuksi tekemä hittikappale. Elokuvan tapahtumat sijoittuvat Tyynenmeren Polynesian saaristoon. Vaianan kotisaari on vehreä paratiisi, josta asukkaat saavat kaikki tarvitsemansa raaka-aineet.

Saarella kerrotaan legendaa puolijumala Mauista, joka ryöväsi sydänkiven jumalattarelta. Sen jälkeen ympäri maailmaa on levinnyt vitsaus, joka saa kasvit kuihtumaan.

Vaiana on kuunnellut legendan tarkkaan. Hän haluaisi lähteä matkaan merten taakse ja vaatia Mauia palauttamaan kiven jumalattarelle. Hän on kuitenkin päällikön tytär ja hänen on määrä jatkaa saaren johtajana.

How far I’ll go kertoo kaipuusta merelle. Tyttö ei edes tarkalleen tiedä, mikä merten takana kiehtoo. Samaan aikaan häntä pitää saarella velvollisuus jatkaa päällikkönä.

Suomenkielisen version kappaleesta esittää Yasmine Yamajako. Kappale ei kuulosta suomeksikaan yhtään hullumalta. Yamajakon ääni sopii erinomaisesti seikkailijatyttö Vaianalle.

Vaiana lykkää lähtöään teini-ikään asti. Saaren palmupuiden kuihtuminen ja kalavesien ehtyminen kuitenkin pakottavat hänet matkaan. Ensin pitäisi löytää oikutteleva puolijumala ja rahdata hänet palauttamaan sydänkivi.

Kriitikot ovat kehuneet Vaianaa poikkeuksellisen omapäiseksi hahmoksi. Hän ei odota prinssiä kotonaan Tuhkimon tavoin, vaan lähtee itse seikkailuun.

Puolijumala Maui ei puolestaan muistuta lainkaan prinssiä. Lihaksia hänellä kyllä on ja hauskoja eläviä tatuointeja. Tosipaikan tullen hän on kuitenkin melkoinen pelkuri.

Elokuvan väriläiskä on Vaianan pieni kukonpoikanen, joka eksyy mukaan matkalle. Huumori syntyy kukon älyttömyydestä. Se tipahtelee kannelta yhä uudelleen ja se saa aikaan lapsikatsojissa hihitystä.

Elokuvan animoitua maailmaa ei voi kuin ihastella. Katsoja pääsee kurkistamaan keskelle paratiisia, jossa kookospähkinät tipahtelevat suoraan puusta koreihin. Disneyn tapaan elokuva onkin huikaisevan kaunis.

5 starfi 7Ron Clements ja John Musker
Walt Disney Pictures 2017
Kesto 1 h 54 min


vaiana 2

askartelu

pelitjaleikit

pyhatjuhlat

moniakulttuureja