Tuo samainen kysymys pyörii varmasti kaikilla nuorilla mielessä, myös minulla, kun siirryin yläkouluun.

oonks ma ok

 

Se on kuitenkin aivan turha kysymys, sillä jokainen on ok omana itsenään!

Välillä luottaa itseensä ja välillä ei, mutta itseluottamukseen voi vaikuttaa, tekemällä niin kuin itse ajattelet. Välittämättä siitä miten koulun suosituimmat tytöt tai pojat pukeutuvat, tai mitä he kuuntelevat. Jos itse pidät siitä punaisesta paidasta, pidä sitä punaista, vaikka muut pitäisivät mustia paitoja. Tai sinun nappikuulokkeissa jytääkin rokki kun muut kuuntelevat poppia.

Voit siis olla oma itsesi. Maailma olisi tylsä paikka, jos kaikki olisivat samanlaisia. Jos joku tulee sanomaan sinulle vaatteistasi, musiikkimaustasi tai jostain muusta, muista, että he eivät itse uskalla olla omia itsejään, vaan haluaisivat olla kuten sinä.

Olet parempi kuin ok omana itsenäsi!

 

uudessaperheessa

Nyky-Suomessa noin joka kolmas perhe hajoaa vanhempien eron vuoksi. Jos kuulut tähän joukkoon, olet suurten muutosten keskellä ja saatat pohtia, kuinka tästä kaikesta selviät.

Alkuperäinen perheesi hajoaa, edessä on mahdollinen muutto uuteen kotiin ja joskus jopa uudelle paikkakunnalle, kauas tutusta elinympäristöstäsi. Entisen yhden kodin tilalle tulee usein kaksi kotia. Oman reviirin uudelleen hakeminen ja tilan jakaminen uusien ihmisten kanssa ovat isoja ja haastavia asioita. Osa vanhoista kavereistasi ja tutuistasi saattaa jäädä ja uusia ilmestyä elämääsi. Hetkessä ympärillesi on voinut muodostua laaja ja monimutkainenkin ihmissuhdeverkosto.

Asemasi perheessä saattaa yhtäkkiä muuttua paljonkin. Esimerkiksi voitkin muuttua esikoisen sijasta kuopukseksi, molemmat vanhempasi saattavat solmia uuden suhteen ja oletkin useamman kuin yhden perheyhteisön jäsen, joissa voi vallita täysin erilaiset säännöt ja tavat. Voi olla ristiriitoja esimerkiksi kasvatusasioista, kotiaskareista ja taloudellisista seikoista. Lisäksi suru painaa mieltäsi omien vanhempien eron vuoksi.

Uusperheessä lapsen asema on aina erilainen kuin perheen aikuisten, jotka solmivat uuden parisuhteen vapaaehtoisesti. Lapselle uusperhe tarkoittaa sitä, että hän joutuu hyväksymään elintilaansa uusia, itselle aiemmin vieraita ihmisiä, joita ei ole itse valinnut.

On tärkeää ottaa puheeksi oman aikuisen kanssa omat surut ja murheet. On tärkeää ottaa aikaa asioiden käsittelyyn ja muutokseen sopeutumiseen. Vain puhumalla voi jokainen uusperheen jäsen saada omat tuntemuksensa ja ajatuksensa kuuluviin. Uusperheen jäsentyminen ja oman paikkansa löytäminen vie pitkän aikaa, jopa vuosia.

Arjessa elämiseen tarvitaan jokaisen osallistumista ja yhteisiä pelisääntöjä. Asioiden järjestely yhdessä vaikuttaa suuresti perheen onnellisuuteen ja onnistumiseen. Lähtökohtana on sinun hyvinvointisi, joka määrittyy onnellisista kotioloista, aina siellä missä kotisi on.

Parhaimmillaan uusperheestä tulee hyvin toimiva ja onnellinen perhe, johon kuuluu suuri joukko turvallisia ja tuttuja ihmisiä.

 

Tuulia Aho toimii kehityspäällikkönä Väestöliitossa

Vinkki vanhemmille

Juttelin 16-vuotiaan ystäväni kanssa uusioperheistä. Hänellä on paljon mielipiteitä ja ajatuksia asiasta, koska elää itse uusioperheessä. Ystäväni ei halunnut nimeänsä julkaistavan jutussa.

Mikä uusioperheessä on kivaa? Mitä hyviä puolia asiassa on?

- Jos omat vanhemmat eivät tule toimeen keskenään, ero saattaa olla ainut ratkaisu. Ensin se on vaikeaa, mutta lopulta ymmärtää, että ratkaisu on oikea. Uusioperheen hyviä puolia ovat uudet läheiset ihmiset eli äiti- tai isäpuoli sekä sisaruspuolet.

Entä mikä on vaikeaa?

- Uusien tapojen ja tottumusten omaksuminen. Kun omaan taloon tulee vieraita ihmisiä, se tuntuu aluksi epämukavalta ja aika vaikealta. Uudet ihmiset tuovat mukanaan uusia asioita kuten heille tavallisia ruokailu- ja kotiintuloaikoja.

Mikä auttaa uudessa tilanteessa?

- Ehdottomasti ystäville puhuminen. Tärkeää on myös se, kun voi jutella jollekin, joka on kokenut saman ja elää itsekin uusioperheen elämää. Myös koulusta saa apua, koulukuraattorin ja terveydenhoitajan luokse pääsee keskustelemaan mieltä askarruttavista asioista.

Mikä yhdistää uusioperheen jäseniä?

- Kaikille uusi tilanne. Olemme kaikki samassa tilanteessa ja opettelemme toistemme tapoja. Opimme tuntemaan toisiamme koko ajan lisää. Joskus on vaikeaa, mutta tilanteeseen kyllä tottuu. Vaikka ensin oudoksuu toista, voi hänestä tulla hyvinkin läheinen. Minä esimerkiksi vietän paljon aikaa sisaruspuolieni kanssa. Järjestämme myös koko perheelle yhteistä aikaa, jolloin saatamme vaikka urheilla tai käydä elokuvissa.

Moi!
Me ollaan kaks 10-w. likkaa. Me tykätään kahesta poijasta. Ollaanko me liian nuoria seukkaa? Me ajatellaan pyytää niitä ens disessä tanssiin, mut me ei uskalleta. Pliis vastaa!!!
Epätoivoiset


Sanon heti kättelyssä, että ei ole minkäänlaista aihetta epätoivoon! Teillä on koko elämä edessä, ja sitä on kulunut vasta 10 vuotta! Diskossa käyminen on asia, josta on neuvoteltava omien vanhempien kanssa. Jos he ovat sitä mieltä, että kyllä se sopii, niin sitten vain ok ja hyvää diskoiltaa!

Mitä seurusteluun tulee, niin siihen kyllä olette liian nuoria. Ja miksi niin? Seurustelu on kyllä tosi hieno kokemus, jonka luonto on meille varannut, mutta sillä on oma aikansa, ja teillä se aika ei vielä ole ainakaan muutamaan vuoteen. Olette varsin kiihkeässä kasvuiässä, ja silloin tarvitaan kaikki energia tasapuoliseen ja onnelliseen kasvamiseen kohti tulevaa aikuisuutta. Seurustelu vaatisi siitä aivan liian suuren osuuden. Jos annatte asian nyt olla, niin muutaman vuoden kuluttua huomaatte itsekin, että oli viisasta tehdä niin. Kun sitten tulee oikea seurustelun aloittamisen aika, se ei enää pelota, vaan tuntuu ihan luonnolliselta – ja ihanalta!

Olen myös jokseenkin varma, että pojat (jos he ovat samanikäisiä kuin te) olisivat enemmän valmiita kuin te tytöt aloittamaan seurustelun. Mutta muuten kyllä on syytä olla riittävästi toisten ikäistenne seurassa – myös poikien! Disko varmaan tarjoaa siihen hyvin luontevia tilaisuuksia ja tietenkin myös koulu.

Kiva kun kirjoititte ja kysyitte – ja unohdetaan se ”epätoivo”. Kaivakaapa esille JiiPeen numero 4/2004 ja siitä vastaukseni nimimerkille Toivottaman rakastunut ja siihen jatkoa JiiPee 7/2004 keskustelumme nimimerkki Ei enää niin toivottoman rakastunut kanssa!

Ei enää niin toivottoman rakastunut. Oli tosi kiva kuulla ratkaisustasi! On erittäin hyödyllistä, jos alusta alkaen oppii tasapainoituksen tunteen ja elämän realiteettien kesken. Juuri tässä otit nyt ratkaisevan tärkeän askeleen. Siitä tulet paljon hyötymään edessä olevassa elämässäsi! Olen hyvin iloinen puolestasi!

 

JiiPee 9/2004

askartelu

pelitjaleikit

pyhatjuhlat

moniakulttuureja