Jiipeenetti siellä missä tapahtuu

Eevertin joulu 1Pienessä Eevert Taavitsaisen talossa odotellaan joulua. Joulukalenterin luukut avautuvat yksi toisensa jälkeen päivittäin. Joka aamu on mahdollista lueka uusi juttu Eevertin joulunodotuksesta.

Eevert Taavitsaisen talo on Mare Kinasen nukkekoti. Talossa asustaa jo eläkkeelle jäänyt merikapteeni, jonka elämän juttuja voi nukketalon blogissa seurata. Suosituksi on muodostunut jo perinteinen Eevertin joulukalenteri. Eevertti kertoo itsestään:

"Olen eläkepäiviäni ansaitusti viettävä merikapteeni, jonka muistoja ja kokemuksia on talletettu tämän blogin kirjoituksiin.

Olen lähtenyt lapsuudenkodistani jo nuorena kollina, 16v. omille teilleni ja monenlaisia elämänvaiheita on mahtunut kaikkiin vuosiini. Maailmaa on koluttu moneta laidalta ja mieli vetää edelleenkin eteenpin ja uusiin maisemiin aina kun se vain on mahdollista.

Saattaa olla, että vanhaksi käynyt mieleni sekoittaa eri sukujen muistoja iloiseksi sopaksi. Joten yhtenäistä tarinaa tai kokemusten kiertoa ei teksteistä pysty löytämään.

Sattumuksia ja matkakertomuksia löytyy niin menneestä kuin tästä ajastakin.

Syntyjäni olen maalaispoika ja pienviljelijä-perheen kasvatti. Kotitilalla oli 12 lehmää ja satunnaisesti sikoja ja jokunen kotilammas. Lampaita ei varsinaisesti kasvatettu, kunhan oli pihalammas. Ensimmäinen jonka muistan oli Ulla. Se kulki paikasta toiseen taluttamalla ja oli kiinni äitini kotitakin vyössä. Tullessaan Ulla joi maitoa tuttipullosta. Se olikin haluttua työtä meille lapsille. Erään kotilampaan enoni taisi värjätä vaaleanpunaiseksi ja keritsi sen kuin villakoiran. Oli siinä taas kyläläisillä päivittelemistä!

Kotipihalta elämä vei jo nuorena maailmalle. Pärjättävä oli, keinolla millä hyvänsä. Olen valinnut melko hyviä valintoja nykyajasta katsoen. Elämä on ollut rikasta vaikkakaan ei aina ihan yksinkertaista."

Kalenteri voit lukea osoitteessa: http://nukkekoti.kinanen.fi/

Satavuotias Suomi -juttusarjassa käydään läpi itsenäisen Suomen historiaa 1910-luvulta tähän päivään saakka.

Vuonna 2012 Suomen presidentiksi nousi Sauli Niinistö.

 

Suomessa on tällä hetkellä noin 5,5 miljoonaa asukasta. Ulkomaalaistaustaisten kansalaisten määrä on kymmenessä vuodessa (2005–2015) kaksinkertaistunut.

Suomeen saapui vuonna 2015 yllättäen noin 32 000 turvapaikanhakijaa normaalin 1500–6000 hengen sijaan, mikä vaati yhteiskunnalta nopeita toimenpiteitä. Majoitustiloja luotiin tyhjillään olevista kouluista, hotelleista ja kerrostaloista. Vuonna 2017 turvapaikanhakijoiden määrä on pudonnut entiselleen.

Vuosikymmenen ilmiö on sosiaalisen median nopea kasvu, jota on edesauttanut muun muassa älypuhelimien ja Ipadien yleistyminen. Suosittuja sovelluksia ovat olleet erityisesti WhatsApp, Instagram, Snapchat ja Pokémon Go.

Rovio ja Supercell Oy nostivat suomalaisen peliteollisuuden koko maailman tietoisuuteen peleillään Angry Birds, Hay Day, Clash of Clans ja Boom Beach.

Kauneuden muoti-ilmiöitä ovat olleet muun muassa naisten irtoripset, rakennekynnet sekä hiusten pastillisävyt ja liukuvärjäys. Miesten hiusmuotia ovat olleet niin sanottu ananastukka sekä nuttura (man bun).

Muodikkaasti pukeutuvat suosivat muun muassa urheiluvaatteita, legginsejä, napapaitoja, peplumpaitoja. Vuosikymmenen alussa muotiin tulivat collegehaalarit, mutta ne hävisivät katukuvasta nopeasti.

Vuosikymmenen suosittuja kotimaisia artisteja ovat olleet Jenni Vartiainen, Chisu, Robin, Cheek ja JVG. Suosituiksi televisiosarjoiksi ovat nousseet Putous ja Vain Elämää.

Bikini Fitness on erityisesti nuorten naisten muotiharrastus. Vartalon muokkaaminen kovan harjoittelun avulla on johtanut äärimmillään myös terveydellisiin ongelmiin, mikä on huolestuttanut terveydenhuollon ammattilaisia. Tyytyväisyyttä on sen sijaan lisännyt nuorten vähentynyt tupakointi sekä humalahakuinen alkoholinkäyttö.

Koko kansan urheilujuhlaa vietettiin jälleen 2011, kun Suomi voitti jääkiekon maailmanmestaruuden jo toisen kerran.

Lukion suosio on hiipunut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 10%. Nykyään vain alle 40 % pojista jatkaa opintojaan lukiossa. Tilanteen parantamiseksi valmistellaan lukiouudistusta. Vuonna 2017 ylioppilaskirjoitukset suoritettiin ensimmäistä

kertaa digitaalisesti.

Koulujen oppimisympäristö on 2010-luvulla kokenut muutoksia. Joissain kouluissa pulpeteista on luovuttu kokonaan. Tilalle on pyritty luomaan tiloja, joissa oppinen onnistuisi parhaiten.

Yhteiskunnan muuttuessa yhä monikulttuurisemmaksi myös kirkon asema on muuttunut. Kirkon jäsenmäärä on laskenut voimakkaasti erityisesti pääkaupunkiseudulla. Vahvimmin kirkkoon ollaan sitouduttu Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Vuoden 2016-lopulla 72 % suomalaisista kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon.

Satavuotias Suomi -juttusarjassa käydään läpi itsenäisen Suomen historiaa 1910-luvulta tähän päivään saakka.

Pitkäaikainen Suomen presidentti Urho Kekkonen erosi terveyssyistä virasta 1981. Uudeksi presidentiksi valittiin 1982 Mauno Koivisto.

suomi 100 80 luku 

M100-juna sisältä Helsingin metrossa vuonna 1987. (Lähde: Wikipedia)

 

Kahdeksankymmentäluvulla Suomi vaurastui nopeasti ja suomalaiset innostuivat kuluttamaan. Vaatteissa suosittiin yhä enemmän merkkituotteita, jotka viestittivät kantajansa vauraudesta. Suomeen syntyi juppikulttuuri.

Body building eli bodaaminen tuli muotiin. Kuntosaleja perustettiin ahkerasti. Ruskettunutta ja lihaksikasta kehoa ihailtiin. Solarium-laitteita alettiin hankkia myös koteihin. Laskettelusta ja squashista tuli muotiharrastuksia. Suomalaiset suuntasivat laskettelumatkoille Lappiin sekä Keski-Eurooppaan. Yhä useampi perhe pystyi matkustamaan lomillaan ulkomaille. Seuramatkat olivat suosittuja.

Poikien hiusmuoti piteni, ja takatukka tuli muotiin. Pojat alkoivat pitää myös korvarengasta. Tyttöjen hiusmuoti oli lyhyttä tai keskipitkää. Permanentti, värjäykset sekä raidat olivat suosittuja. Tyttöjen hiukset olivatkin varsin pörröisiä. Puseroiden ja takkien alla pidettiin muhkeita olkatoppauksia.

Vuosikymmen lopussa lähes jokaisessa kodissa oli väritelevisio sekä videot. Langaton puhelin, korvalappustereot ja Nintendo-pelit olivat ajan ilmiöitä.

Vuonna 1986 televisio sai kolmannen kanavan. Vinyylilevyt väistyivät CD-levyjen ja tieltä. Koteihin ostettiin astianpesukoneita sekä mikroaaltouuneja, joihinkin jopa ensimmäinen pöytätietokone. Suosittuja televisio-ohjelmia olivat muun muassa Dallas, Dynastia, Ihmemies MacGyver sekä Miami Vice.

Kuuluisia rock-yhtyeitä olivat muun muassa Hurriganes, Eppu Normaali, Popeda sekä Hanoi Rocks. Oma ilmiönsä oli suomalainen Dingo-yhtye, joka nostatti Suomessa ennennäkemättömän hysterian. Vuosikymmenen muotitansseja oli Linnanjuhlissakin tanssittu Tiputanssi sekä Lambada.

Suomen ensimmäinen Metro avattiin Helsinkiin 1982. Ensimmäinen McDonald´s avattiin Tampereella 1984. Ensimmäinen naispappi vihittiin virkaan 1988.

Uusi sukunimilaki mahdollisti sen, että kaikilla perheenjäsenillä ei ollut enää välttämättä samaa sukunimeä. Avoliitot alkoivat myös yleistyä ja uusperheiden määrä lisääntyä.

Lasten muotileluja olivat muun muassa My Little Ponyt, Halinallet, He Man -figurit, Kaalimaankakarat, Mutanttininjakilpikonnat.

Kahdeksankymmentäluvulla perustettu Lasten ja Nuorten puhelin osoitti, että lasten yleisin ongelma oli iltapäivisin koettu yksinäisyys.

Satavuotias Suomi -juttusarjassa käydään läpi itsenäisen Suomen historiaa 1910-luvulta tähän päivään saakka.

Vuonna 1995 presidentti Mauno Koiviston seuraajaksi valittiin Martti Ahtisaari. Samana vuonna Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi.

 

Vuosikymmenen alussa talouselämä taantui, ja Suomeen iskenyt lama ajoi useat perheet ahtaalle. Monet ihmiset menettivät työnsä, ja yrityksiä ajautui konkurssiin. Valokuvat Pelastusarmeijan edessä olevista pitkistä leipäjonoista levisivät myös maailmalle. Epävarmuus tulevaisuudesta aiheutti henkistä pahoinvointia. Talous alkoi kuitenkin elpyä jo loppuvuodesta 1993.

Tietokoneet yleistyivät. Internet ja sähköposti mullistivat tiedonvälityksen, mikä vaikutti myös työkulttuuriin. Nokia esitteli 1991 ensimmäinen digitaalisen GSM-puhelimen, joka vuosikymmenen kuluessa syrjäytti aiemman NMT-tekniikan. Kännykät olivat suomalaisten käsissä yleisimpiä kuin missään muualla maailmassa. Playstation julkaistiin Euroopassa 1995, ja se tuli nopeasti suosituksi myös Suomessa.

Ympäristöongelmat nousivat puheenaiheeksi. Kierrätys ja jätteiden lajittelu tuli yhä tärkeämmäksi. Terveysuhkina nähtiin otsonikerroksen oheneminen sekä erilaiset allergiat. Eläinaktivistit alkoivat kohdistaa iskujaan muun muassa turkistarhoille. Syntyi käsite ”Kettutytöt”.

Suomeen saapuneet pakolaiset ja siirtolaiset synnyttivät rasismia. Nuorten päihteiden käyttö synnytti uusia nuorisotyömuotoja. Vanhemmat jalkautuivat viikonloppuisin partioimaan kaduille. Nuorille perustettiin myös Walkers-yökahviloita, joissa nuorilla oli mahdollisuus keskustella nuorisotyöntekijöiden sekä muiden aikuisten kanssa.

Suomi voitti ensimmäistä kertaa jääkiekon maailmanmestaruuden vuonna 1995. Voittoa seurasi ennennäkemätön kansanjuhla. Mika Häkkinen voitti puolestaan Formuloiden maailmanmestaruuden vuosina 1998 ja 1999.

Televisio sai neljännen kanavan 1997. Televisiossa alkoi päivittäiset saippuasarjat, muun muassa Kauniit ja rohkeat sekä Santa Barbara. Vuonna 1995 alkoi ensimmäinen kotimainen nuorten iltapäiväohjelma, Jyrki. Musiikkimaailmassa nousivat esiin niin tyttöbändit (Spice Girls, Nylon Beat, Taikapeili, Aikakone) kuin tanssivat poikaryhmätkin (Back Street Boys, Take That, XL5).

Ajan ilmiöitä olivat muun muassa kirjavat salihousut, nappiverkkarit, lippikset, jenkkihuivit, trumpettihousut, vyölaukut, napapaidat, miesten silkkipaidat, hupparit ja korkeavyötäröiset farkut. Nenäkorut ja muut iholävistykset tulivat muotiin. Nuorten hiusmuoti lyheni ja suoreni.

Suosittuja leluja olivat muun muassa Tamagotch-virtuaalilemmikit, Trollit, Baby born -nuket, Turtlesit, Polly Pocketit ja Teletapit.

askartelu

pelitjaleikit

pyhatjuhlat

moniakulttuureja